Tiedeykkönen-logo

Tiedeykkönen

Podcasts >

More Information

Location:

Finland

Genres:

Podcasts

Language:

Finnish


Episodes

Yhdysvallat on tieteen ehdoton ykkösmaa - taustalla ahkeruus, lahjakkaat maahanmuuttajat ja erinomaiset resurssit

7/12/2019
More
Yhdysvaltoihin on tullut tähän mennessä arviolta jo lähes 350 tieteen Nobel-palkintoa eli eniten maailmassa. Yliopistorankingeissa kärkeen sijoittuvat toistuvasti amerikkalaiset huippuyliopistot Harvardin yliopisto, MIT, Stanfordin yliopisto, Yalen yliopisto ja Caltech. Amerikkalaisiin yliopistoihin on syntynyt vuosikymmenien aikana osaamisen perinne, joka ruokkii nyt itse itseään, siten että nobelistien laboratorioista putkahtelee ulos uusia nobelisteja. Hyvät työskentelyolosuhteet ja...

Duration:00:48:28

Miten elämä syntyi - siinä astrobiologian kiehtova kysymys

7/9/2019
More
Elämän synty on täydellinen mysteeri. Minkälainen oli miljardeja vuosia sitten se hetki ja ne molekyylit mistä Maan elämä lähti liikkeelle? Tuliperäinen ympäristö loi ilmeisesti otolliset olosuhteet orgaanisten molekyylien synnylle ja edelleen nukleiinihapoille, RNA:han ja DNA:han pohjautuvalle elämälle. Ajoiko elämän syntyä sattumalta fiksaantunut kemia, jota edusti nukleiinihappojen synty ja niiden kopioituminen sekä tiedon muuntuminen proteiineiksi? Vai määräsikö sitä fysiikan lämpöopista...

Duration:00:40:35

Ranskalaiset hakivat Kanadasta turkiksia ja mineraaleja - jättivät Quebeciin kielen ja elämänilon

7/5/2019
More
Pohjois-Amerikkaa olivat valloittamassa myös ranskalaiset. 1400-luvulla koillisrannikolle tulivat kalastajat, 1500-luvulla turkiskauppiaat ja 1600-luvulla perustettiin siirtokuntia pysyvämpää asutusta varten, ensin nykyisen Kanadan itäosiin ja vähitellen yhä lännemmäs ja myös etelämmäs. Kuinka ja mistä kaikkialta Pohjois-Amerikasta ranskalaiset valtasivat alueita ja miten juuri nykyisen Quebecin provinssin alueesta tuli ranskankielinen? Miksi Louisianan jokisuistossa ja joissain muissakin...

Duration:00:48:36

Häpeä ja kateus - voiko niissä olla jotain hyvää?

7/2/2019
More
Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetään toisella tunteella. Häpeän tunne on tuskallinen ja voi synnyttää ongelmia, tai ainakin muita negatiivisia tunteita. Mikä häpeän tunteessa siis voi olla hyvää? Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan...

Duration:00:48:37

Tarunhohtoinen rauniokaupunki Petra - kuinka hiiltyneet papyrukset paljastivat salaisuutensa kerros kerrokselta

6/28/2019
More
Amerikkalaiset arkeologit löysivät Petrasta kasan hiiltyneitä papyruksia joulukuussa 1993. Kyseessä oli tuolloin maailmanluokan tiedesensaatio. Kirkon raunioiden vierestä löytyneet papyrusrullat ja niiden palaset näyttivät aluksi lähinnä hiilimöykyiltä. Näiden papyrusten avaamisesta vastasi emeritusprofessori Jaakko Frösénin johtama Helsingin yliopiston työryhmä. Konservoitujen tekstien julkaisuoikeudet jaettiin puoliksi Helsingin ja Michiganin yliopistojen kesken. Papyrusten julkaisutyö...

Duration:00:48:44

Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena - intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon

6/25/2019
More
Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuolia: huolestuminen, pelko, ikävä ja mustasukkaisuus. Mitä on rakkauden syntymisen taustalla? Entä miksi rakkaus loppuu? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. (Kuva: All Over Press)

Duration:00:30:42

Ennen vanhaan spitaalisten saaren, Seilin, laiturista seilattiin seilissä Turkuun

6/21/2019
More
Ennen vanhaan merenkulkijoiden matka Seilistä Suomen Turkuun saattoi jatkua aikamoisessa seilissä. Seilin Sairaidensaarelle eristetyt spitaalihospitaalin potilaat keittivät viinaa ja myivät sitä ohikulkeville merimiehille ja saaristolaisille. 1600-luvulla spitaaliin eli lepraan ei ollut muuta hoitoa kuin jumalan sanaa ja viinaa, joten matkan pää oli saman saaren hautuumaa. Viinan voimin kohtaloa oli ehkä helpompi kestää tai ainakin unohtaa hetkittäin. Sairaidensaari eli nykyinen...

Duration:00:49:15

Lentokonetta lennetään mittareiden avulla, mutta miten laskeutuminen tapahtuu?

6/18/2019
More
Osa 3/4. Lentäjä lentää mittarilentoa mutta hän seuraa myös muuta liikennettä ikkunasta ja näytöiltä käsin. Oleellinen osa lentäjän työstä on keskustelua lennonjohtajien kanssa. Lennon aikana voi esiintyä turbulenssia, joka voi saada koneen heittelehtimään. Nykyiset lentokoneet lähettävät automaattisesti dataa säätilasta sääpalveluille. Sakkaus on vaarallinen ilmiö. Jää ja lumi vaikuttavat siiven aerodynamiikkaan. Osa 4/4. Lentokone laskeutuu joko manuaali- tai automaattiohjauksella. Miten...

Duration:00:37:12

Läski vatsaontelon sisällä on pahempi kuin rasva ihon alla – onko syytä muuttaa lihavuuden kriteerejä

6/14/2019
More
Lihavuus määritellään painoindeksin perusteella: paino jaetaan pituuden neliöllä. Ihmistä voi sanoa lihavaksi, jos painoindeksi on yli 30. Mutta painoindeksi ei kerro sitä, minne rasva kerääntyy. Onko se ihon alla vai sisäelinten ympärillä? Toisaalta normaalipainoisillakin voi olla liikaa rasvaa vatsaontelossa, missä se on haitallisempaa kuin ihon alla. Vyötärölle kertyvä rasva on aineenvaihdunnan kannalta aktiivisempaa kuin lantiolle ja reisiin kertyvä rasva. Vatsaontelon rasva on myös...

Duration:00:48:48

Valolla ohjattava mikrorobotti, keinoiiris ja kärpäsloukku – akatemiatutkija Arri Priimägi palkittiin tieteellisestä rohkeudesta

6/7/2019
More
Professori Arri Priimägin tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa Hervannassa tutkitaan valon ja aineen yhteistyötä, valolla ohjattavia aineita ja sitä, kuinka valolla voidaan vaikuttaa materiaalin ominaisuuksiin. Tutkimusryhmässä on tehty pieniä, vain sentin mittaisia robotteja, jotka kävelevät kun niihin kohdistetaan valoa. Toinen sovellus on keinotekoinen, ihmisen silmää jäljittelevä iiris, joka sulkeutuu kun siihen saapuu valoa ja avautuu, kun valontulo lakkaa. Kärpäsloukkua...

Duration:00:46:24

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen voi tehdä maanviljelijöistä tulevaisuuden ilmastosankareita

6/4/2019
More
Suomessa maatalousmaan osuus pinta-alasta on seitsemän prosenttia, mutta maatalouden osuus maaperän hiilidioksidipäästöistä on peräti 40 prosenttia. Entäpä jos tuo menetetty hiili saataisiinkin palautumaan takaisin maaperään? Ilmakehän hiilidioksidia on mahdollista vähentää palauttamalla sitä takaisin maanviljelysmaahan. Samalla köyhtynyt maaperä muhevoituu tuottavammaksi ja sään ääri-ilmiöitä paremmin kestäväksi. Suomalaisilla pelloilla tehdään tänä keväänä toimenpiteitä joilla vauhditetaan...

Duration:00:48:29

Miten lentokoneen nostovoima syntyy?

6/1/2019
More
Osa 1/4. Miten lentokone nousee ilmaan ja miten nostovoima syntyy? Miten konetta ohjataan? Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen. Osa 2/4. Matkalentokorkeudessa liikennelentokonetta ohjataan automatiikalla. Mikä on koneen lentonopeus nykyisin ja miksi lentokorkeus on tavallisesti 11-12 kilometriä? Ovatko pienet koneet alttiimpia turbulenssin heittelyille? Kysymyksiin vastaavat...

Duration:00:31:44

ADHD vai migreeni, sukupuolikromosomit säätävät miehelle ja naiselle erilaiset sairausriskit

5/31/2019
More
Riskien jako näyttää tältä: pojalle ADHD ja tytölle migreeni ja vanhemmiten miehelle Parkinsonin tauti ja naiselle Alzheimerintauti. Sukupuolikromosomit säätävät sukupuolen lisäksi naiselle ja miehelle erilaiset sairausriskit Tiedeykkösessä ihmetellään sitä, miksi naisilla ja miehillä on erilainen riski sairastua esim. Parkinsoniin tautiin, kihtiin, MS-tautiin, sydän- ja verisuonitauteihin? Miten ihmeessä sairastumisriski kulkee sukupuolikromosomeissa X ja Y. Miehillä on enemmän autismia ja...

Duration:00:47:05

Eurooppalaiset arvot ovat syntyneet kriiseistä

5/28/2019
More
Yhteiset eurooppalaiset arvot on kirjattu Euroopan unionin perusarvoihin, mutta mitä ne ovat ja millaisia kriisejä on tarvittu niiden syntymiseen? Millaista historiaa on eurooppalaisten arvojen taustalla ja missä vaiheessa nykyiset arvot ovat vakiintuneet? Entä miten ja miksi eurooppalaiset arvot eroavat esimerkiksi amerikkalaisista ja venäläisistä arvoista? Jonkin verran eroja arvomaailmassa on myös eri Euroopan maissa. Mutta mikään ei ole pysyvää, eivät edes arvot. Mihin suuntaan...

Duration:00:46:02

Asunto avaruudesta – asuuko sukusi tulevaisuudessa avaruuskodissa?

5/21/2019
More
Ihmiskunta on aina halunnut laajentaa elinpiiriään, etsiä uusia paikkoja. Avaruuden asuttaminen on ollut jo pitkään tieteiskirjallisuuden aihepiiriä. Tutkimus avaruuden asuttamisesta sai vauhtia 1970-luvulla kuututkimuksesta. Tällä hetkellä suunnitellaan pyöriviä lieriöitä ihmisten asuinsijoiksi asteroidivyöhykkeelle tai päiväntasaajan yläpuolen kiertoradalle, jossa säteily on alhaisempi kuin muualla avaruudessa. Toki osa visioi Marsissa asumisesta, mutta Ilmatieteen laitoksen vanhempi...

Duration:00:49:00

Jos sataa, tarvitaan sateenvarjo - ihminen päättelee luontaisesti loogisesti ja se on tieteen perusta

5/17/2019
More
Logiikka on päättelyn tiedettä, jossa annetuista lähtökohdista muodostetaan järkevä johtopäätös. Tällaisia ajatuskulkuja ihminen käy jatkuvasti läpi mielessään. Esimerkiksi juuri nyt toivottavasti ajattelet deduktiivisesti: ”Olen kiinnostunut tieteestä. Tiedeykkönen kertoo tieteestä. Olen siis kiinnostunut kuuntelemaan Tiedeykkösen.” Käymme ohjelmassa Jyväskylän yliopiston yliopisto-opettaja, filosofi John Pajusen läpi loogisen ajattelun periaatteita, kuten deduktiivista ja induktiivista...

Duration:00:48:36

Melu rassaa hermoja ja terveyttä - haittojen torjumiseen tarvitaan pelisääntöjä ja rakenteellisia ratkaisuja

5/14/2019
More
Häly vaikeuttaa töihin keskittymistä ja väsyttää. Avokonttorit ovat joidenkin mielestä vihoviimeinen keksintö, sillä naapurin liikehdintä ja äänet häiritsevät. Kotona saattaa rassata esimerkiksi yläkerran naapurista kuuluva töminä. Ääniä on vaikea paeta. Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Tapani Ollilan. He keskustelevat, mitä on melu, miten se voi vaikuttaa terveyteen ja miten siltä voisi suojautua. Ohjelman loppupuolella vieraillaan Helimäki...

Duration:00:48:34

Suomi valitsee uusia hävittäjiä - tarjolla on lähes mielikuvituksellista tekniikkaa

5/10/2019
More
Suomi on hankkimassa Ilmavoimille uusia hävittäjäkoneita. Tämä HX-hävittäjähanke alkoi vuonna 2015, ja nyt tammikuun lopussa viisi lentokoneenvalmistajaa antoi Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle tarjouksensa nykyisten Hornet-hävittäjien tilalle ehdottamistaan monitoimihävittäjistä. Aikataulun mukaan päätös tehdään vuonna 2021 ja ensimmäiset uudet koneet saapuisivat Suomeen vuodesta 2025 alkaen. Mukana kilpailussa ovat amerikkalaiset Boeing Super Hornet ja Lockheed Martin F-35,...

Duration:00:48:57

Tätä on autismin kirjo: monimuotoisia häiriöitä, kehityksellisiä ongelmia, mutta myös erityislahjakkuutta

5/7/2019
More
Arvioidaan, että noin yhdellä prosentilla väestöstä on jokin autismikirjon häiriö: vaikeampi lapsuusiän autismi tai lievempi epätyypillinen autismi, aspergerin oireyhtymä tai jotakin niiden väliltä. Mitä kaikkea autismikirjon häiriöihin kuuluu ja mistä ne johtuvat? Miten autismikirjon diagnoosit ovat muuttumassa ja miksi? Haastateltavana on lastenneurologian erikoislääkäri, dosentti, akatemiatutkija Maija Castrén Helsingin yliopistosta. Hän kertoo myös uusimmista tutkimuksista, joissa...

Duration:00:45:39

Kestääkö pää nykymeininkiä, se riippuu myös kivikautisista geeneistä

5/3/2019
More
Homo sapiensin perimässä on kasapäin geeneettisiä ansoja. Miksi evoluutio ei ole karsinut mielenterveyden riskigeenejä? Onko sairastumisen aiheuttavista alttiusgeeneistä jotain hyötyä, kun ne ovat säilyneet ihmisen perimässä evoluution karsintapaineista huolimatta, sitäkin selvitetään Tiedeykkösessä. Nykyihmisellä on samat geenit kuin jääkaudella, mutta elinympäristö on täysin erilainen. Luolaihmisen geeneissä piilee riskejä, jotka voivat nykyoloissa puhjeta ahdistus-tai paniikkihäiriöiksi....

Duration:00:48:47