Koulu-podcast

Kun me ihmiset innostutaan, meitä ei pysäytä mikään. Ryhmässä tapahtuva innostus tuottaa loputonta energiaa oppimisprosessiin ja näin ollen oppiminen on mielekkäämpää. Mutta entäpä koulumaailmassa, kun oppitunnin alussa vertainen oppilas lausahtaa ääneen: "Lopeta se tryhardaaminen?" Tässä jaksossa vieraana väitöskirjatutkija Leea Lakka Helsingin yliopistosta. Käymme dialogia siitä, kuinka ja miten sosiokulttuurinen dynamiikka vaikuttaa ryhmään. Tuleeko opettajan puuttua tähän, ja millä tavalla? Mitä tarkoittaa, kun oppilas hakeutuu luokan takariviin yksittäisen oppilaan mutta myös koulun kannalta? Keskustelemme myös, onko suomalainen sisu sittenkin kulttuurin kautta opittu asia vai sisäsyntyistä, ja pitäisikö meidän ottaa koulussa sisun opettaminen vahvemmin osaksi koulussa tapahtuvaa oppimista.

Tässä Koulu Podcastin jaksossa saamme ainutlaatuisen ikkunan kurkistaa, miten lapset ja nuoret voivat sekä millaiset erilaiset haasteet kuormittavat aikuisia vanhempina. Keskustelemme SOS-lapsikylän ehkäisevän työn päällikön Jonna Laitisen kanssa siitä, millaisia yhteydenottoja he saavat lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta. Jakso avaa myös, millaisia trendejä yhteydenottojen sisällöissä on havaittu viime vuosina ja miten vakavat tapaukset käsitellään.

Saara Mälkönen halusi paikan, jossa opettajat voivat positiivisesti myönteisellä tavalla innostaa ja kannustaa toisiaan opettajuuteen. Niin syntyi Alakoulun aarreaitta, kaikkien opettajien yhteinen yhteisö, jossa on mahdollista jakaa omia opetusideoita ja -materiaaleja sekä inspiroitua toisten opettajien jakamista vinkeistä ja työkaluista. Kuuntele Alakoulun aarreaitan syntytarina sekä Saaran ajatuksia omasta opettajuudestaan.

Tässä jaksossa syvennymme oppimisen haasteisiin yhdessä Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntija Riikka Marttisen kanssa ja tutkimme, miten opettajat voivat tunnistaa ja tukea erilaisia oppijoita. Keskustelemme siitä, miten rakentaa inklusiivinen oppimisympäristö ja millaisia käytäntöjä opettajat voivat hyödyntää tukemaan kaikkia oppilaita. Lisäksi pohdimme miten yhteistyöllä voidaan parantaa oppimiskokemuksia. Kuuntele nyt, niin saat konkreettisia vinkkejä ja inspiraatiota!

Millaista on opiskelu yliopistossa: suuria luentosaleja vai pieniä luokkia ja parityöskentelyä? Tapahtuuko opettajaksi kasvaminen hakemalla itsenäisesti tietoa ja rakentamalla sitä kautta omaa identiteettiä, vai onko suurin taito osata aikatauluttaa arkea? Tuleeko tilanteita, että arvosana ja osaaminen annetaan ryhmälle, mutta opiskelija itse ei saa todenmukaista palautetta omasta osaamisestaan? Osaamisen ja oppimisen mittaamisen näkökulmasta: mitä hyötyjä ja haittoja on, mikäli opetusta rakennetaan vahvasti ryhmätyöskentelyn kautta, kun mietitään erityisesti taitoja ja taitoainetta. Lisäksi puhumme opettajuuden rakentumisesta sekä opettajan että kasvatuksen näkökulmasta. Onko merkitystä sillä, millaisilla eväillä aloittaa oman opettajuuden rakentamisen?

Jaksossa puhutaan arjen muutoksesta ja kotitaloustieteestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Johannes Laakio, Kotitaloustieteen opiskelija Helsingin Yliopistosta, kertoo meille, mikä sai hänet valitsemaan perhe-elämän ja vakituisen työn rinnalle täysipäiväisen opiskelun. Kuulemme, miten tämä päätös vaikuttaa arjen rutiineihin ja sekvensseihin. Tämä keskustelu on myös avaus keskusteluun kotitaloustieteen merkityksestä yhteiskunnassamme. Keskustelemme siitä, millainen jalanjälki kotitalousopetuksella on kuluttajaidentiteettien muodostumiseen ja miten opetusta ja eri ilmiöitä tulisi havainnollistaa eri-ikäisille oppilaille. Lisäksi pohdimme, mitä valmiuksia kotitaloustieteen opinnot tarjoavat opettajaopiskelijoille työelämää varten. Onko tarpeen harrastaa tai hankkia lisää käytännön kokemusta ennen kotitalousluokkaan astumista? Ja mikä rooli kestävän kehityksen ja ekologisten arvojen omaksumisella on tässä kaikessa? Liity mukaan keskusteluun, kun tutkimme näitä kiehtovia kysymyksiä ja ymmärrämme paremmin kotitaloustieteen roolia nykypäivän yhteiskunnassa.

Tiina Perämäki on inspiroinut tuhansia opettajia hyödyntämään toiminnallisuutta osana opetusta ja oppimista. Tässä Koulu Podcast -jaksossa mennään aivan alkulähteille ja kuullaan Tiinan toiminnallisten syntytarina. Lisäksi keskustellaan konkreettisella tasolla, mitä toiminnallinen oppiminen on ja miten se hyödyttää lapsia oppimisessa ja opettajia opetustyössä.

Jaksossa keskustellaan Markku Pelkosen kanssa siitä, miten nykymaailmassa voisi löytää merkitystä ja miten identiteetti rakentuu. Jaksossa käsitellään mm. työn ja identiteetin suhdetta, erityisesti kutsumusammattien merkitystä. Pohditaan myös yhteisöjen vaikutusta identiteettiimme ja miten tavoitteet ja arvot linkittyvät merkityksellisyyteen ja henkilökohtaiseen kehitykseen. Lopuksi pohdimme itsensä johtamisen tärkeyttä sekä työssä että vapaa-ajalla, ja miten yksilön tulisi päivittää näkemyksiään ja tavoitteitaan elämän eri vaiheissa.

Mitä vaikutuksia koulujen henkilöstörakenteen moninaistumisella voisi olla oppilasaineksen moninaistuessa? Koulu Podcastissa keskustelemme Jani Toivolan kanssa siitä, kuinka hyödyntää henkilöstön osaamista ja omia monipuolisia kokemusta tehokkaasti muutosjohtamisessa, sekä kuinka luoda kestäviä muutoksia pinnallisten muutosten sijaan. Lisäksi pohdimme, miksi epäonnistumisten opettaminen on avainasemassa oppilaiden ja opettajien kehityksessä, ja miten voimme luoda rehellisen ja avoimen ilmapiirin oppimisen tueksi.

Koulu Podcast jakson vieraana on näyttelijä, kirjailija sekä Suomen ensimmäinen tummaihoinen kansanedustaja Jani Toivola. Jakson vierailevana isäntänä toimii Ali Kupiainen. Jaksossa keskustellaan lapsuuden ja nuoruuden moninaisuudesta kouluympäristössä. Kun millaista on olla ainoa erilainen luokkahuoneessa ja miten se vaikuttaa oppimiseen ja koulukokemukseen. Lisäksi keskustellaan, miten kasvuyhteisöt voivat tukea ja juhlistaa moninaisuutta sekä pohditaan onko tarvetta muuttaa opettajien koulutusta vastaamaan nykyajan moninaisuuden tarpeita ja muutosta.

Miten koulujen kehittymistä voidaan johtaa tiedon avulla kaupunkien ja kuntien tasolla? Miltä koulumaailma tänään näyttää sivistysjohdon näkökulmasta? Mitkä ovat suomalaisten koulujen vahvuudet ja tukevat kivijalat, jotka takaavat hyviä tuloksia niin oppimisessa kuin hyvinvoinnissa? Entä miten peruskoulua pitäisi remontoida tulevaisuudessa? Koulu Podcastissa aiheista keskustelemassa Lohjan kaupungin sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus.

Jakson vieraana on taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen. Tässä jaksossa keskustelemme mm. lapsien ja nuorten tulevaisuuden näkymistä, osallisuudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, etsivästä nuorisotyöstä ja millä tavalla lapsia ja nuoria voitaisiin pitää mukana ja kytkeä takaisin yhteiskuntaan.

Lukututoreiden tavoitteena on edistää lasten lukuintoa ja -taitoa. He toimivat opettajien tukena ja auttavat lapsia esimerkiksi oikean kokoisen kirjan löytämisessä. Keskustelemme Kia Raevaaran kanssa lukututor-toiminnan organisoimisesta, lukututoreiden työnkuvasta sekä siitä, miten he konkreettisesti auttavat lapsia löytämään lukuintoa.

Koulu Podcast jaksossa keskustelemme Kide Science perustajien tohtori Jenni Vartiaisen, Sari Hurme-Mehtälän ja Aino Kurosen kanssa tiedekasvatuksesta. Mitä STEAM tarkoittaa ja mikä se kirjainyhdistelmän A oikein on? Miten tutkimuspohjaisuus näkyy leikillisessä tiedekasvatusmallissa? Mitkä ovat tärkeitä taitoja tulevaisuuden työelämän kannalta?

Miksi oppimismotivaatio laskee, vaikka elämme jatkuvan oppimisen kulta-aikaa? Koulu Podcastissa pohdimme, mistä motivaatio syntyy ja miten voimme ylläpitää kiinnostusta oppimiseen. Growth mindset on avain jatkuvaan oppimiseen. Miten voimme pitää mielemme avoimena uudelle ja samalla unohtaa vanhentuneet ajatusmallit? Kasvumyönteisyys on elämäntaito, joka auttaa meitä sopeutumaan muutoksiin. Kuinka voimme kasvaa ja oppia yhdessä? Elämäntaidot ja tulevaisuustaidot ovat avainasemassa. Miten voimme opettaa niitä sekä koulussa että kotona? Mitkä ovat ne taidot, joita meidän kaikkien tulisi kehittää tietoisesti?

Meri-Maaria Kivekäs on opettanut itseohjautuvaa työskentelyä niin lukiolaisille kuin alakoululaisille. Keskustelemme hänen kanssaan siitä, miten itseohjautuvuutta opetetaan luomalla ensin vahva perusta sitä tukevia taitoja, jonka jälkeen voidaan asteittain opettaa itseohjautuvaa työskentelyä. Tämä keskustelu sisältää paljon konkreettisia esimerkkejä opettajille höydynnettäväksi.

Ihminen tekee päivittäin lukuisia valintoja, joilla on merkittäviä haitallisia tai hyödyllisiä vaikutuksia elämään ja sen laatuun. Siitä huolimatta valintojen tekemistä ei erikseen opeteta koulussa. Juhani Räsänen -trilogian viimeisessä osassa käsittelemme valinnan teoriaa ja todellisuusterapiaa, joita Juhanin mukaan tulisi hyödyntään nykyistä huomattavasti laajemmin yhteiskuntamme kasvuyhteisöissä ja inhimillisissä organisaatioissa. ”Jos vahvuuspedagogiikka kytketään voimaantumisen teorian ja valinnan teorian tarjoamiin löydöksiin sekä todellisuusterapiaan, silloin olemme sellaisen asian ytimessä, joka ratkoo ongelmia.”

Juhani Räsäsen mukaan koulujen, kotien ja työpaikkojen tulisi kaikkien olla kasvuyhteisöjä. Keskustelemme elävöittävistä suhdetavoista, sisäisen motivaation huomioimisen tärkeydestä, vuorovaikutuksen laadun arvioinnista ja ulkoisen kontrollin tuhovaikutuksesta sekä oppilaiden arvioinnissa että inhimillisissä organisaatioissa.

Joustava koulujärjestelmä sekä Syvien vahvuuksien koulu ovat keskustelumme keskiössä Juhani Räsäsen kanssa. Juhanin kuvailemassa joustavassa koulujärjestelmässä formaali, non-formaali ja informaali oppiminen lähentyvät toisiaan. Keskustelemme myös Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattoreista, eli vahvuusajatteluun perustuvasta koulun arviointityökalusta, jonka avulla pystytään selvittämään, missä vahvuuspedagogisessa kulttuurissa koulu toimii.

Yrittäjyys, yök! Näin tuumasi Koulu Podcast #tarkkis vieras Jenni Korte (ja myös haastattelija Pekka Peura) siinä vaiheessa opettajanuraa, kun hän ei ollut vielä tutustunut yrittäjyyskasvatukseen. Ajauduttuaan vahingossa sen pariin, hänen silmänsä avautuivat ja mieli muuttui täysin. Yrittäjyyskasvatus on parhaimmillaan hyvin oppilas- ja opiskelijalähtöistä, heille merkityksellistä ja heitä aktivoivaa toimintaa. Keskustelemme yrittäjyyskasvatuksesta erityisesti yhteisopettajuuden ja tiimioppimisen näkökulmista.