Auntie Talks

Auntie Talks Podcast tutustuu taas Great Place to Work -yritykseen. Puhumme siitä, miten myynnin ja markkinoinnin strateginen kumppani Aava & Bang rakentaa yrityskulttuuria, jossa ihmiset voivat hyvin. Keskustelemassa ovat Aava & Bangin CEO Vilja Laaksonen ja Auntien ex-CPO Siina Kiehelä. Aava & Bang sijoittui hopealle Great Place to Work -kilpailussa keskisuurten yritysten sarjassa. Mikä Aava & Bangista tekee erinomaisen työpaikan? Kuulemme, miten luovassa ja itseohjautuvassa organisaatiossa rakennetaan avoimuutta ja ymmärrystä siitä, mihin ollaan menossa. Miten organisaatiossa vahvistetaan psykologista turvallisuuden tunnetta? Entä miten työntekijät rakentavat itselle ja muille parasta mahdollista työpaikkaa? Vilja paljastaa myös, miten esihenkilöiden valmiuksia kehitetään. Kuuntele Viljan vinkit parhaan työpaikan ylläpitämiseen.

Auntie Talks Podcast kurkistaa jälleen yhteen Suomen parhaista työpaikoista, Great Place to Work -yrityksistä. Puhumme siitä, miten kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio Newsecissä rakennetaan yrityskulttuuria, jossa ihmiset voivat hyvin. Keskustelemassa ovat Newsecin Head of Human Resources Eeva Paavilainen ja Auntien ex-CPO Siina Kiehelä. Newsec sijoittui toisen kerran hopealle Great Place to Work -kilpailussa suurten yritysten sarjassa. Mikä mahdollisti näin hyvän sijoittumisen, vaikka pandemia toi suuria haasteita toimintaan? Mitä rekrytoinnissa kannattaa huomioida ja miksi kissa kannattaa nostaa pöydälle? Entä miten etätyöaikana on rakennettu työntekijäkokemusta? Eeva kertoo myös, mitä konkreettista Newsecissä tehdään sen eteen, että ihmiset saavat kokea, että heistä välitetään ja heitä arvostetaan. Kuuntele Eevan vinkit parhaan työpaikan ylläpitämiseen.

Auntie Talks Podcastin tämänkertaisessa jaksossa kurkistamme yhteen Suomen parhaista työpaikoista ja puhumme siitä, miten siellä rakennetaan yrityskulttuuria, jossa ihmiset voivat hyvin. Keskustelemassa ovat Vincitin Work ability and well-being manager Pirja Aarnio ja Auntien ex-CPO Siina Kiehelä. Vincit voitti tänä vuonna Great Place to Work -kilpailun ja palkittiin jo neljännen kerran Suomen parhaana työpaikkana. Great Place to Work -listaus perustuu organisaatioiden työntekijöiden kokemuksiin sekä kolmannen osapuolen auditoimaan kulttuurin analyysiin. Keskustelemme siitä, miten hyvinvoiva työyhteisö syntyy ja mikä on Auntien rooli työhyvinvoinnin rakentumisessa. Mitä haasteita kahden vuoden pandemia-aika ja etätyö toivat hyvinvoinnin johtamiseen? Pirja paljastaa myös, mikä tekee Vincitistä Suomen parhaan työpaikan.

Auntie Talks Podcastin tämänkertaisessa jaksossa paneudutaan hyvinvointiin osana globaalin teknologiayrityksen strategiaa. Canonin Suomen henkilöstöjohtaja Katja Hautala ja Auntien perustaja Mervi Lamminen keskustelevat siitä, miten globaalissa yrityksessä HR voi kehittää myös paikallisen mallin ihmisten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Suomessa yrityksessä työskentelee noin 300 henkilöä. Miten siis globaali ja paikallinen sovitetaan onnistuneesti yhteen? Kaiken perustana toimii toki koko yrityksen filosofia ja strategia, joiden pohjalle tuottavuutta, tehokkuutta ja hyvinvointia mittaava malli rakennetaan. Miten henkilöstö otti vastaan kehitetyn mallin, ja miten ihmiset osallistetaan? Miten vastavuoroisuutta lisätään? Kuuntele Katjan vinkit siitä, mitä kaikkea prosessissa opittiin. Katja paljastaa myös, mitä hän nyt tekisi toisin.

Enfon henkilöstö- ja kulttuurijohtaja Henna Ylitalo on Auntien perustajan Mervi Lammisen vieraana keskustelemassa juuri nyt todella tärkeästä aiheesta, eli työntekijöiden sitoutuneisuudesta. Tämänhetkisessä tilanteessa, jossa puhutaan isosta irtisanomisaallosta ja tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa hyvin eri tyyppiseksi, on kaikilla työpaikoilla varmasti todella tärkeätä saada ihmiset sitoutumaan. Työnantajapuolella usein ajatellaan, että sitoutuminen muodostuu transaktionaalista, eli vaihdantaan liittyvistä asioista. Eli onko palkka oikealla tasolla tai onko työmäärä sopiva. Työntekijöille kuitenkin suhteisiin liittyvät asiat ovat tärkeämpiä, esimerkiksi koenko, että minua arvostetaan töissä, arvostaako esihenkilöni minua ja onko minulla mahdollisuutta kasvaa urallani. Miten Enfolla ENPS- ja muiden tutkimusten avulla korjataan tätä näkökulmien eroavuudesta aiheutuvaa ongelmaa? Mikä on viestinnän rooli, esimerkiksi virtuaalisella Town Hall -palaverilla ja muilla työkaluilla? Mikä on etätyön rooli sitoutuneisuudessa? Kuuntele Hennan vinkit sitoutuneisuuden ylläpitämiseen ja kasvattamiseen.

Columbia Roadin toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Rotinen on Auntien perustajan Mervi Lammisen vieraana keskustelemassa matalahierarkisen, yhteisöohjautuvan ja esihenkilöttömän organisaation erityispiirteistä. Miten 140 hengen esihenkilötön organisaatio toimii? Autonomisissa tiimeissä jokainen on vastuussa omasta työstään ja sen parhaita puolia on, että ihmiset aidosti kokevat saavansa vapautta, mutta myös vastuuta toteuttaa itseään. Organisaation luovuus ja ihmisten luontaiset motivaatiot pääsevät loistamaan, koska kahlitsevia rooleja ei ole, vaan voidaan luovia yli rajojen. Mitkä ovat haasteet? Kun selkeitä rajoja ei ole, niin on todella tärkeätä oppia johtamaan itseään ja tunnistaa omat rajansa. Tämän kaltainen kulttuuri vaatii myös johtamista, sitä ei voida kokonaan poistaa. Havaittuihin epäkohtiin, esimerkiksi alisuoriutumiseen puuttuminen, on myös välittämistä, mutta kenen tehtävä se on, ja miten keskustelu käydään? Onko esihenkilöpestien puuttuminen pettymys uralla etenemistä tavoitteleville työntekijöille? Kuinka suuressa yrityksessä esihenkilöttömyys voi vielä toimia? Miten psykologista turvallisuutta ylläpidetään? Kuuntele Sirkka-Liisan vinkit esihenkilöttömään, matalahierarkiseen työpaikkaan.

Auntie Talks Podcastin neloskauden avaa ikävän ajankohtainen mutta hyödyllinen jakso, jossa Auntie-ammattilainen Elina Pajunen ja Auntien perustaja Mervi Lamminen pohtivat keinoja käsitellä Ukrainan sodan aiheuttamaa pelon tunnetta. Erilaiset tunnereaktiot, kuten ahdistuneisuus sekä huolet kuuluvat luonnollisena osana elämään ja muutostilanteisiin, joissa elämäntasapaino ja perusturvallisuuden tunne järkkyvät. Miten pelon tunteeseen pitäisi suhtautua, mitä tehdä, jos se tuntuu ottavan yliotteen. Tunteet ovat kehollisia, erityisesti pelko. Kehon rauhoittaminen on tärkeä osa tunteiden säätelyä. Kuuntele Elinan vinkit mm. "kolikon kääntöpuolen" pohtimiseen.

Jenni Närvä is Auntie Founder Mervi Lamminen’s guest in Auntie Talks. Jenni is responsible for developing work ability management as Development Director at Barona. What are the challenges of people returning to work after a longer period of time away from the office due to the pandemic or from working life altogether due to e.g. parental or sick leave? Do absent people still feel a part of the team and the company? Jenni’s advice is to keep those people in mind - don't forget them and don't forget the potential they still have, and start preparing for their return beforehand. Finding out if their goals are still the same that they used to be before the absence, and what are their thoughts about their role and responsibilities today is crucial in helping people return to work. Especially if people go through a big life change like having a child or being on a sick leave for a longer time it's of course natural that they might change their view on their work. What if their goals have changed and the dreams and interests cannot be fulfilled in the previous job, what are the options then? Listen to Jenni’s tips on helping employees get back to business.

Pirstaloituneesta työelämästä, erilaisista työsuhteista ja työnteon muodoista puhutaan tämän kertaisessa Auntie Talksissa. Auntien Johanna Varje on saanut vieraakseen henkilöstöjohtaja Eira Pohjanvaaran Manpower Groupilta. Työnteon muodot ovat todella moninaisia nykyään, mutta tyypillisin työnteon muoto on silti edelleen vakituinen ja kokoaikainen. Uutena, koko ajan kasvavana ilmiönä on “gig economy” eli erilaisten alustojen kautta tarjottavat keikkatyöt ja -työntekijät. Miten työnantaja voi suhtautua erilaisissa työsuhteissa oleviin työntekijöihin yhdenvertaisesti, niin että kaikilla on kuitenkin olo, että he ovat tärkeitä? Kuinka huomioidaan erilaiset työnteon muodot sekä juridiset velvoitteet ja esteet? Mitä verottaja miettii? Entä milleniaalien tarpeet ja odotukset? Mitä suuria muutoksia työmarkkinoilla ylipäänsä on odotettavissa ja miten niihin pitäisi varautua? Kuuntele Eiran vinkit erilaisten työnteon muotojen huomioimiseen.

Miten työhyvinvointi näkyy työnantajabrändin rakentamisessa? Tästä keskustelevat A-lehtien henkilöstöpäällikkö Reetta Tuomi ja Auntien perustaja Mervi Lamminen. Kun ihmiset miettivät työpaikan vaihtoa, niin he miettivät myös, millainen kulttuuri kyseisessä yrityksessä on ja millaista siellä on olla joka päivä töissä. Kun työnantajabrändiä rakennetaan, on tärkeää viestiä työhyvinvointiasioista ulospäin ja siitä, miten yritys tukee henkilöstönsä työhyvinvointia. Työ- ja muussakin elämässä on näkyvissä hyvinvoinnin arvostuksen megatrendi ja silloin on hyvin loogista, että nämä asiat ovat ihmisillä mielessä työpaikkaa vaihtaessa. Reetan mukaan aiheesta kysytään haastatteluissa säännönmukaisesti ja yrityksen kulttuurista on kiva kertoa hakijoille, koska he arvostavat panostusta hyvinvointiin. Mutta ruusunpunaista kuvaa ei voi maalata, jos se ei pidä paikkaansa. Mitkä ovat A-lehtien valtit työnantajamielikuvan rakentamisessa? Miten erilaiset tunnustukset, kuten Mieli ry:n hyvän mielen työpaikka -tunnus vaikuttavat? Miten ikä tai elämäntilanne vaikuttavat työntekijöiden arvostuksiin? Kuuntele Reetan vinkit HR:lle työnantajamielikuvan rakentamiseen.

Auntien Johanna Varje vieraanaan Marie Styf-Mannonen Coorilta pohtivat hyvinvointistrategioita työyhteisössä, jossa on erityyppisiä työnkuvia ja erilaisia työympäristöjä. Tarvitaanko eri tyyppistä työtä tekeville työntekijöille erityyppisiä hyvinvointistrategioita? Coorilla lähtökohtaisesti tarjotaan kaikki hyvinvointipalvelut koko henkilöstölle, mutta osa palveluista, kuten fyysiseen hyvinvointiin liittyvät, on ehkä mietitty enemmän fyysisesti raskasta työtä tekeville. Mielenterveyden hyvinvointi on viimeisinä vuosina noussut tosi vahvasti esille, ja se on asia mihin halutaan ennaltaehkäisevästi puuttua. Vaikkei isoja ongelmia olekaan, tiedetään, että mitä varhaisemmassa vaiheessa niihin voidaan puuttua, ehkäistään niiden eskaloituminen siten, että ne näkyisivät tunnusluvuissa esimerkiksi sairauspoissaolodiagnooseissa. Miten hyvinvointipalveluiden viestiminen onnistuu eri työntekijäryhmille, esim. heille jotka eivät tee jatkuvasti läppärillä työtä? Mitä pelisääntöjä eri kanaviin pitää luoda? Kuuntele Marien vinkit monipuolisen työyhteisön työhyvinvointistrategioihin.

Tällä kertaa Auntien perustaja Mervi Lamminen haastattelee ja vieraana on Auntie-ammattilainen Minna Lehikoinen, ja pohditaan onko konflikti mahdollisuus. Siinä hetkessä, kun itse on keskellä konfliktia, niin se ei välttämättä ollenkaan tunnu mahdollisuudelta, vaan joltain ihan muulta. Olemme tottuneet ajattelemaan konfliktia epäonnistumisena, eli on tapahtunut jotain, mitä ei olisi saanut tapahtua. Ajatuksen voikin kääntää niin päin, että joku on uskaltanut puhua, tuoda jonkun epäkohdan esiin tai ilmaista omia ajatuksiaan. On olemassa myös konflikteja, jotka ilmenevät vetäytymisenä yhteistyöstä. Monesti ollaan tyytyväisiä, että ihanaa kun täällä on näin rauhallista, kukaan ei tule valittamaan mistään. Mutta jotkut voivat vetäytyä loukkaantuneina siitä, että he eivät tulleet kuulluksi eivätkä kommentoi yhteisiä asioita, tuo ideoita esiin, eivätkä enää ole luovia - he vain käyvät töissä. Siinä mielessä konflikti on aina parempi. Mitkä ovat tyypillisiä työelämäkonflikteja? Miten konflikteja ratkotaan? Liittyvätkö tunteet ja motivaatio toisiinsa? Onko tunteilla ja yrityksen tuloksella korrelaatio? Kuuntele Minnan vinkit konfliktitilanteisiin.

What does it mean to have a speak-up culture? What does it represent in practice? Do people really feel free to express their ideas, concerns and opinions without the fear of facing negative consequences? In this episode of Auntie Talks Anu-Kristiina Holm, People Head at Ericsson Finland, and Auntie's Johanna Rosengren (former Varje) talk about the importance of having a speak-up culture in the work community. Are companies with an implemented speak-up culture more innovative, transparent and perform better? How does having a speak-up culture with psychological safety affect the employees motivation and engagement? What practical advice is there on how to encourage people to speak up and be active speakers? Listen to Anu-Kristiina insights about the benefits of implementing it as part of the corporate culture.

Mervi Lamminen haastattelee Jenni Närvää avoimesta työkulttuurista työhyvinvoinnin näkökulmasta. Jenni on Baronan työkykyjohtamisen kehitysjohtaja. Miten rakennetaan yrityskulttuuria, jossa uskalletaan puhua myös vaikeista asioista? Avainsana tässä on puhe: mitä enemmän puhutaan kulttuurista ja siitä, mitä se meillä tarkoittaa tai ei tarkoita, niin sitä varmemmin saadaan läpi viesti siitä, miten yhdessä rakennetaan hyvinvointia tukevaa kulttuuria. Kun puhutaan vaikka yhdessä tekemisestä, niin mitä se ihan käytännössä tarkoittaa? Baronalla puhutaan jo rekrytointivaiheessa paljon siitä, mitä avoimuus tarkoittaa ja mitä organisaatio tarjoaa, mutta toisaalta myös odottaa henkilöltä. Kulttuurin puheeksiottaminen jo rekrytoinnin yhteydessä herättää positiivista kiinnostusta hakijoissa, sillä suomalaisissa yrityksissä ei olla totuttu puhumaan kulttuurista ja arvoista. Mitkä ovat yleisimmät virheet tai sudenkuopat, joihin työnantajat lankeavat kulttuurin, avoimuuden ja luottamuksen luomisessa organisaatioon? Työ ja työkyky ovat henkilökohtaisia asioita, uskalletaanko niistä olla avoimia? Mitkä ovat kulttuurin tärkeimmät rakennuspalikat avoimuuden rakentamisessa? Kuuntele Jennin vinkit avoimen työkulttuurin rakentamiseen.

Kun Mervi Lammisen haastateltavana Auntie Talksissa on Auntie-ammattilainen Minna Lehikoinen, ei ole ihme että puhutaan tunteista. Ja tunteista työpaikalla nimenomaan. Onko OK, että työpaikalla on tunteita? On, ja se on myös välttämättömyys. Tunteita ei voi leikata pois vaikka oletus on, että olemme järkiolentoja ja jätämme tunteet sivuun, vaikka sisällä kuohuisi kuinka. Pystymme lukemaan toisten ihmisten sanatonta viestintää ja eleitä, joten koska tunteet tulevat sitä kautta ilmi, on parempi kommunikoida niitä suoraan. Kun tunnistaa tunteensa, sen jälkeen on helpompi viestiä niistä tunteen aiheuttajalle. Onko OK pyöritellä palaverissa silmiään? Mistä se kertoo? Silmien pyörittely on passiivis-aggressiivinen tapa ilmaista tunteitaan, mutta silmien pyörittelijä pääsee kuin koira veräjästä siirtämällä omat tunteensa toiselle. Mitä toisen kannattaisi tässä tilanteessa tehdä? Entä esihenkilön mahdollisuus puuttua passiiviseen aggressioon? Miten organisaatiossa saa näyttää tunteita? Miten tunteet, niiden sanoittaminen ja tunneäly liittyvät jaksamishaasteisiin? Miten tunnetta voi muuttaa? Kuuntele Minnan vinkit tunteisiin työpaikalla.

Eira Pohjanvaara, Manpower Groupin henkilöstöjohtaja on Auntien Johanna Rosengrenin (entinen Varje) vieraana. Manpower Group on globaali henkilöstöpalveluratkaisuja tuottava yritys ja Suomessakin sillä on noin parituhatta työntekijää. Eiralla on myös työyhteisösovittelijan sertifikaatti, eli sitä kautta kättä pidempää myös podcastin aiheeseen eli työpaikkakiusaamiseen. Mitä työpaikkakiusaaminen on? Joskus on selkeitä tilanteita, eli joku haukkuu työkaveria tai käyttäytyy aggressiivisesti, eli epäasiallista kohtelua. Kiusaaminen voi olla ulkopuolelle jättämistä, ei kutsuta kokouksiin, levitetään juoruja tai puhutaan pahaa selän takana. Joskus on tilanteita, joissa kyllä tulee paha mieli, mutta ne eivät ole kiusaamista, kuten esihenkilön työnjohdollinen toiminta. Kiusaamisen sijaan voidaankin puhua konfliktitilanteista - tunteiden satuttamisesta - ja niiden niiden käsittelemisestä työpaikalla. Entä jos kyse on oikeasti tarkoituksellisesta kiusaamisesta? Mitä kiusaamisen taustalla yleensä on? Mikä on työyhteisön kulttuurin rooli? Mikä on työnantajan velvollisuus kiusaamistilanteissa? Miten häirintäilmoituksella voi päästä eteenpäin? Kuuntele Eiran vinkit konfliktien sovitteluun.

Mikä on yksilön vastuu omasta hyvinvoinnistaan, ja miten työnantaja voi tukea yksilöä? Tästä aiheesta puhuvat Auntie Talks Podcastissa Reetta Tuomi, A-lehtien HR-Manager ja Mervi Lamminen, Auntien perustaja. A-lehdillä työhyvinvointiin on panostettu Hyvän mielen työpaikka -tunnustuksen arvoisesti. Miten siihen on päästy? Mielen hyvinvointi on noussut nyt uudella tavalla tapetille. Käytännön syy on ollut korona-aika, jonka takia moni voi kokea yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. Ylipäätään on tapahtunut jonkinlainen murros, ja työuupumus ei enää ole tabu. Uupumus ei välttämättä tule työelämästä ollenkaan, vaan vaikeita tilanteita voi olla myös työelämän ulkopuolella. Miksi työnantajan pitäisi tukea esimerkiksi parisuhteen ongelmissa, sillä parisuhdehan on siinä olevien ihmisten asia eikä kuulu työnantajalle? Mikä on yrityskulttuurin vaikutus työhyvinvointiin? Mikä työhyvinvoinnissa on työyhteisön rooli versus yksilön rooli? Mitä on tapahtunut vuorovaikutuksen dopamiiniryöpyille korona-aikana? Mikä on kävelyemoji? Kuuntele Reetta Tuomen 3 vinkkiä yksilön mielen hyvinvoinnin kasvattamiseen.

Se, miten ja missä työtä tehdään on muuttunut radikaalisti pandemian aikana. Miten se näkyy Coorin omassa työyhteisössä ja työympäristössä, jossa on sekä asiakasrajapinnassa että tukitoiminnoissa työskenteleviä? Coorilla henkilöstö- ja viestintäasioista sekä työturvallisuudesta vastaava Marie Styf-Mannonen on Auntien Johanna Rosengrenin (entinen Varje) vieraana Auntie Talks Podcastissa. Coor on kiinteistöpalveluita, kuten siivousta, huoltoa ja käyttäjäpalveluita tarjoava, Suomessa 1200 henkeä työllistävä pohjoismainen pörssiyhtiö. Alkuvaiheessa Coorilla toimistotyötä tekeville etätyöhön siirtyminen oli todella iso yön yli tapahtunut muutos. Osa kokee, että toimistolle ei tarvitsisi enää ollenkaan palata, mutta osa odottaa paluuta innolla. Coorilla on päätetty, että ensisijainen työntekopaikka on edelleen toimisto, sillä fyysiset kohtaamiset toimistolla ylläpitävät innovatiivista ja dynaamista yrityskulttuuria. Etätyöhön suhtaudutaan silti joustavasti, mutta koetaan, ettei videopalavereissa voida saavuttaa samaa energistä ja vuorovaikutteista innovointia kuin face-to-face-kohtaamisissa. Onko toimistoille pandemian jälkeen enää mitään tarvetta, tarvitseeko sinne koskaan palata? Onko etä- ja läsnätyön hybridimalli toimiva? Mikä on palaverin järjestäjän vastuu toimivan hybridimallisen palaverin järjestämisessä? Miten toimitiloja voidaan uudelleen järjestellä uuteen normaaliin? Miten työhyvinvointiin panostetaan etä- ja läsnätyössä? Löytyykö tasapaino elämään uudelleen normaaliin toimistotyöhön paluun jälkeen? Kuuntele Marien vinkkejä hybridityöhön.

Anu-Kristiina Holm works as Head of People at Ericsson, Finland, where there are about 50 different nationalities amongst the employees, and the majority of these 800 specialists work in research and development. Ericsson recently got a special mention in the competition for Finland’s Most Active Workplaces. Ericsson participated in this competition to get more feedback on how they are doing when it comes to supporting employees’ well-being, especially regarding physical activity. Their strength has been a very active cooperation with the employees when it comes to physical well-being already for over 70 years, such as active employee club activities and these are the building blocks on which they have further developed different well-being activities. How does Ericsson promote these club activities? How to make sure people have a low threshold to participate? Who are the well-being ambassadors and what do they do? Which are the four areas of well-being Ericsson wants to promote? Listen to Anu-Kristiina’s tips for creating an employee-centric well-being culture.

Auntie Talksissa Mervi Lamminen puhuu mielenkiintoisesta aiheesta, eli robotiikasta ja automaatiosta työhyvinvoinnin näkökulmasta If vakuutusyhtiön Nordic Head of Robotics Asko Mustosen ja Health Partner, HR Hannele Rönkön kanssa. Robotiikka on automaatiossa osa-alue, joka tukee automaation tavoitteita: parempaa asiakaskokemusta ja työntekijäkokemusta, parempia palveluita ja mielekkäämpiä työtehtäviä. Miten ihmisen työ muuttuu automaation ja robotiikan myötä? Se muuttuu ehkä vaikeammaksi, hankalammaksi ja kuormittavaksi, kun rutiininomaiset kevyehkö työt jäävät pois. Toisaalta rutiininomaiset työt tuovat huokoisuutta ja kevennystä työpäivän aikana, eli kyseessä on monisyinen asia. Toisaalta robotiikka voi tuoda uutta mielenkiintoa työhön ja lisätä motivaatiota, kun pääsee ehkä vaikeampien asioiden kanssa tekemisiin ja oppii uutta. Työhyvinvoinnissa on robotiikankin osalta kyse hyvästä suunnittelusta ja johtamisesta. Tuleeko osaamistarpeen lisääntymisestä työkykyhaaste? Tuleeko tylsiä rutiineja ikävä? Koska robotit tulevat teams-palavereihin mukaan? Kuuntele Hannele ja Askon mietteet robotiikasta ja työhyvinvoinnista.