Ajatuksia yhteiskunnasta

Kalevi Sorsa -säätiön uuden podcast-sarjan jakson ensimmäisessä osassa käsitellään Euroopan unionin taloudellista tilannetta. Jaksossa vieraana ovat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi. Keskustelijat luotaavat sekä EUn taloudellista kehitystä talouskriisistä nykypäivään ja pohtivat syitä talouskurin synnylle ja pysyvyydelle. Minkälainen rooli EU:n instituutioilla on päätöksenteosta? Onko unioni kykenevä vastaamaan syvenevään kriisiin? Minkälaisia jakolinjoja talouskriisi on tuonut Eurooppaan? Onko Saksasta enää ratkaisemaan mantereen ongelmia? Keskustelu sivuaa myös EU:n tulevaisuutta nopeasti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Voidaanko Kiinalle ja Yhdysvalloille pärjätä?

Sarjan viimeisessä jaksossa pohditaan hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Riku Luostarin vieraana ovat Uuden talousajattelun keskuksen johtaja Lauri Holappa, poliittisen historian emeritusprofessori Pauli Kettunen ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér. Keskustelijat pohtivat, kertooko nykyisen kaltaisen oikeistohallituksen synty syvemmistä kulttuurisista ja poliittisista muutoksista. Hallituskoalitio vaikuttaa syntyneen poliittisena lehmänkauppana Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä. Toisaalta puolueilla on myös yhteistä arvopohjaa: molemmat näyttävät suhtautuvan hyvinvointivaltioon karsastaen. Suomen kansa tuntuu rakastavan talouskuria teoriassa, mutta ei välttämättä käytännön politiikkana. Voidaanko leikkaukset sietää, jos kehystys "hyvinvointivaltion pelastamisesta" ei tunnu uskottavalta? Näissä talkoissa näyttävät hikoilevan vain toiset. Miten hyvinvointivaltion avoin kyseenalaistaminen on tullut mahdolliseksi? Missä vaiheessa leikkauksia se lakkaa olemasta hyvinvointivaltio? Kuoleeko potilas leikkauspöydälle?

Sarjan neljännessä jaksossa keskustellaan Orpon hallituksen maahanmuuttolinjauksista, äärioikeiston noususta ja rasismista Suomessa. Riku Luostarin vieraina ovat filosofi ja kuraattori Päiviö Maurice Omwami sekä historioitsija Oula Silvennoinen. Toistuvilla rasismikohuilla ei näytä olevan minkäänlaista vaikutusta, kun hallitus on asettanut kaikki panoksensa "hyvän hallitusohjelman" pikaiseen läpirunnomiseen. Kolmikko pohtii, mikä – jos mikään – on Suomessa ja muualla muuttunut viime vuosikymmeninä, kun tällainen talousoikeiston ja äärioikeiston liittouma on muuttunut mahdolliseksi. Keskustelijoiden mukaan oikeistolta löytyy yhteistä arvomaailmaa laajemminkin. Autoritäärinen ja hierarkkinen ajattelu puhuttelee molempien suurten hallituspuolueiden kannattajia erityisesti todellisten ja kuviteltujen kriisien aikakaudellamme. Nyt rasismin ja autoritäärisyyden annetaan näkyä avoimesti politiikassa ja retoriikassa. Miten perussuomalainen politiikan tekemisen tapa eroaa "perinteisistä" puolueista? Mihin tämä maa on matkalla?

Riku Luostarin vieraana ovat tällä kertaa Turun yliopiston sosiologian yliopistolehtori Hanna Ylöstalo ja Aalto-yliopiston organisaatioviestinnän apulaisprofessori Paula Koskinen Sandberg. Kolmikko keskustelee Orpon hallituksen tasa-arvo- ja sukupuolipolitiikasta. Vaikka hallitusohjelmassa tasa-arvo mainitaan useaan otteeseen ja yksittäisiä parannuksia ehdotetaan, kokonaisnäkökulmasta hallituksen suunnittelemat toimet näyttäisivät heikentävän tasa-arvoa. Hanna Ylöstalon mukaan hallitusohjelman tasa-arvokirjaukset ovatkin ristiriidassa työmarkkinapoliittisten uudistusten kanssa. Heikennykset työmarkkinoilla ja sosiaalipolitiikassa kohdistuvat erityisesti naisiin. Toisaalta tasa-arvopolitiikassa konkreettisten tekojen puuttuminen ei juuri eroa Suomen aikaisempien hallitusten linjasta. Ylöstalon ja Koskinen-Sanbergin mukaan Suomessa on ollut vallassa jo pidempää hallituksesta riippumaton julkisen sektorin menokurin ideologia, joka heikentää naisten palkkoja ja työoloja. Mikä on tasa-arvon ja hyvinvointivaltion suhde? Mikä on oikeistolaisen ja vasemmistolaisen tasa-arvopolitiikan ero? Entä mitä on perussuomalainen tasa-arvopolitiikka? Kuuntele ja tiedä.

Podcast-sarjan toisessa jaksossa keskustellaan Orpon hallituksen ympäristöpolitiikasta. Riku Luostarin kanssa on keskustelemassa ovat filosofian tohtori, Kalevi Sorsa -säätiön asiantuntija Janne M. Korhonen ja yliopistotutkija Tero Toivanen. Keskustelijoille hallitusohjelman ympäristö- ja ilmastoanti näyttäytyy puutteellisena. Puheenparren tasolla hallitusohjelmassa korostuu lähinnä ympäristön taloudellinen hyödyntäminen. Ilmaston puolesta ei olla valmiita uhraamaan tippakaan elintasosta. Tässä mielessä Suomen maltillinen eli riittämätön ilmastolinja jatkuu kuten ennenkin. Investointiympäristössä ja Euroopan unionissa on kuitenkin tapahtunut suunnanmuutos. Voiko Suomi pilata vihreän eli "puhtaan" siirtymänsä identiteettipoliittisiin sähläyksiin? Miten suuriin ekologisiin ponnistuksiin löytyy yhteiskunnallinen legitimiteetti, jos vastakkainasettelu ja eriarvoisuus kasvavat entisestään?

Uuden podcast-sarjamme ensimmäisessä jaksossa käsitellään työmarkkinoita. Ovatko työmarkkinat katkoksen äärellä, vai edustavatko Orpon hallituksen ajamat muutokset pidempää uusliberalismin linjaa? Riku Luostarin kanssa työmarkkinoiden kohtalonkysymyksistä on keskustelemassa Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja historioitsija Maiju Wuokko. Keskustelijat luotaavat työmarkkinaosapuolten kamppailukuntoa. Anu-Hanna Anttila uskoo ay-liikkeen taistelukykyyn. Onko ay-liike nyt historiallisen vahva vai heikko? Wuokon mukaan työnantajien vaatimukset ovat vuosikymmeniä säilyneet samankaltaisina. Joutuuko Eteläranta tälläkin kertaa perääntymään, kuten 90-luvun lamassa? Onko Suomen kansa valmis nielemään Orpon hallituksen vesivellin? Kuinka sopivat yhteen elinkeinoelämän pessimistinen narratiivi ja ennennäkemättömän korkea työllisyys? Työnantajasektori ja varsinkin etujärjestöt ovat laajasti yhtenäiset. Onko työnantajien nykysukupolvi kuitenkin unohtanut edeltäjiensä viisaudet ja strategisen ajattelun? Sodan kaltaiset ulkoiset kriisit ovat perinteisesti toimineet yhdistävänä tekijänä myös työmarkkinoilla, mutta nyt suunta on kohti valtavaa vastakkainasettelua. Onko historia unohdettu? Vastakkainasettelu saattaa kääntyä työnantajia vastaan, jos työn ja pääoman konflikti tulee liian näkyväksi ja kansa ryntää takaisin liittoihin. Keskustelijat luotavaat suomalaisten työmarkkinamallin historiaa ja tulevaisuutta. Olemmeko työväenliikkeen lopussa vai uuden alussa? Mikä kapitalismin vaihe on menossa? Ja kuinka perussuomalaiset suhtautuvat ay-liikkeeseen? Onko tämä viimeinen taisto?

Kiertotaloutta käsittelevän podcast-sarjan viimeisessä osassa palaamme perusasioihin. Riku Luostarin kanssa vaateteollisuuden ekologisuudesta ja eettisyydestä keskustelee Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi. Nurmi ja Luostari pohtivat vaatteen matkaa ekologisesti ja eettisesti kyseenalaisen tuotantoketjun läpi. Tyypillinen pikamuoti sekä tuotetaan että loppusijoitetaan globaaliin etelään. Käyttö- ja lisäarvo sen sijaan jäävät globaalin pohjoisen nautittaviksi. Minkälaisen ekologisen ja eettisen hinnan maksamme nykyisestä globaalista vaatetuotannosta, kun ympäristöongelmat ja työntekijöiden riisto ovat kannattavaa liiketoimintaa? Entä mihin vaatteemme päätyvät, kun ne on käytetty loppuun? Vaikka Nurmi kannattaa kiertotaloutta, tuotannon siirtäminen takaisin globaaliin pohjoiseen ei hänen mukaansa ole oikeudenmukainen ratkaisu. Ongelmistaan huolimatta vaateteollisuus työllistää globaalissa etelässä, ja kestävää tuotantoa tulisi rakentaa sinne. Toisaalta vaateteollisuudessa myös muita trendejä: varsinkin pienemmät tuottajat Euroopassa ovat panostaneet vaatetuotannon kestävyyteen. Minkälaisia ongelmia tuotannon säätely kohtaa? Ratkaiseeko käytettyjen vaatteiden ostaminen ongelmat? Miltä ekologinen ja eettinen vaatekulttuuri näyttäisi? Ja mitä pieni ihminen voi asialle tehdä sovitus- tai äänestyskopissa? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella -tietokirjaan. Lue teos täältä: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/ Kuva: Aaron Santos / ILO. Vaatetehtaan työntekijät Ho Chi Minh Cityn lähellä Vietnamissa ovat hyötyneet ILO:n Better Work -ohjelmasta.

Riku Luostari keskustelee BIOS:in ekonomisti Jussi Ahokkaan kanssa ekologisen siirtymän mahdollisuuksista. Suuria yhteiskunnallisia muutoksia on tehtävä jo tällä vuosikymmenellä. Toistuvat kriisit, kuten pandemia ja sota ovat heiluttaneet perinteistä poliittista järjestystä. Silti suomalaisessa poliittisessa keskustelussa halutaan hanakasti palata perinteisiin valtion budjettitasapainon kysymyksiin. Mihin suuntaan menee Suomi ja mihin Eurooppa? Onko meillä sama suunta? Ahokas käyttää keskuspankkikapitalismin käsitettä kuvaamaan nykyistä poliittisen vallan rakennetta: keskuspankeille on poliittisten päättäjien taholta annettu valta, jota itse ei haluta käyttää. Samalla keskuspankit eivät kuitenkaan itse ole kykeneviä viemään yhteiskuntia esimerkiksi ekologisen siirtymän suuntaan. Jumiutuuko politiikka epäolennaisten kysymysten äärelle, vai löytyykö rohkeutta uudenlaiseen ekologiseen yhteiskuntapolitiikkaan tällä vuosikymmenellä? Minkälainen yhteinen kertomus voi ylittää poliittiset blokkimme? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella. Lue teos verkkovisultamme: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Mitä on jätekansalaisuus ja miten se liittyy kiertotalouteen? Riku Luostarin kanssa jätesuhteestamme keskustelee Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Loikkanen, joka on tutkinut kansalaisten jätesuhdetta. Loikkasen mukaan hahmotamme tällä hetkellä jätteen väärin. Kiertotalouden näkökulmasta ei pitäisi enää olla jätettä, vaan erilaisia resursseja, joita tulisi hyödyntää eri tavalla. Myös ihmisten suhde jätteeseen tulisi Loikkasen mukaan muuttaa, ja siksi tulisikin puhua jopa uudenlaisesta "jätekansalaisuudesta", joka osallistaa ihmisiä ottamaan vastuun myös kulutuksen kääntöpuolesta. Jätekansalaisen roolina ei ole vain kierrättäminen vaan myös jätteen synnyn aktiivinen ehkäisy. Jätesuhteen muutos edellyttää uudenlaista kulttuurista suhtautumista jätteeseemme. Jäte tulisi nähdä luonnollisena osana elämäämme, ei vain kaatopaikoille katoavana abstraktiona. Toisaalta jätteen synnyssä ei ole kyse vain yksittäisten ihmisten valinnoista, sillä merkittävä osa jätteestä syntyy teollisissa tuotantoprosesseissa. Millainen resurssi jäte voi kapitalismissa olla? Entä mikä on jätteen rooli globaalissa taloudessa? Ja mikä onkaan muoviteollisuuden osa tässä kaikessa? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella. Lue teos täältä: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Riku Luostarin vieraana uudessa keskustelusarjassa on ensimmäisenä Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Topi Turunen, joka on tutkinut kiertotalouden lainsäädäntöä. Kiertotalous on taloudellinen malli, jossa hyödykkeiden käytön jälkeen roskaksi päätymisen sijaan pyritään hyödykkeiden mahdollisimman tehokkaaseen uudelleenhyödyntämiseen. Vaikka ympäristötietoisuus on kasvussa, toimet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Kiertotalous tarjoaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja vihreitä työpaikkoja, mutta kyse on ennen kaikkea ekologisesta pakosta: maapallon resurssit eivät tule kestämään nykyisen kaltaista kulutusta, kasvavista ympäristöongelmista puhumattakaan. Turusen mukaan Euroopan Unionissa on otettu kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden suhteen. Vuoteen 2050 mennessä koko Euroopan unionin tarkoitus on olla "kiertotalous". Kestävätkö unionin rakenteet, vai kilpailevatko Euroopan maat toisensa jätekuilun pohjalle? Ja onko kiertotalous edes mahdollista kapitalismin sisällä? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella, joka on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja aiheesta. Kirja on luettavissa säätiön verkkosivulla: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Riku Luostarin kanssa koulutuksen sukupuoli- ja luokkaulottuvuudesta keskustelevat Turun yliopiston yliopistolehtori Irene Prix ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Outi Sirniö. Koulutusalojen sukupuolittuneisuus on Suomessa pitkällä aikavälillä vähentynyt. Koulutusalavalinnat kytkeytyvät kuitenkin myös vahvasti vanhempien taustaan, eli koulutusaste periytyy. Miten sukupuoliroolit keskustelevat luokan kanssa? Varmistelevatko korkeasti koulutettujen lapset luokka-asemaansa valitsemalla yksityisen sektorin miehisiä aloja? Miksi naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla on niin matalat liksat? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Riku Luostarin kanssa tulojen yhteydestä äänestyskäyttäytymiseen keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen ja Helsingin yliopiston dosentti, politiikan tutkija Hanna Wass. Suurituloiset äänestävät luonnollisesti kokoomusta: Suomessakin voidaan puhua ”varallisuuseliitistä”, jonka äänestyskäyttäytyminen on melko homogeenista. Toisaalta taas myös vasemmistoliitto ja vihreät keräävät koulutettujen, mutta matalatuloisten ääniä. Perussuomaiset ja SDP ovat matalamman koulutusasteen puolueita. Onko Suomeenkin syntynyt omia suurituloisten ”enklaaveja”? Puhuuko suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä kulttuurisota vai luokkakantaisuus? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/eriarvoisuuden-tila-suomessa-2022-web.pdf

Suomessa varallisuuserot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet. Vuoden 1993 verotusuudistuksen jälkeen pääomaverotus on eriytetty ansiotuloista. Tämä ja muut uudistukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kaikista varakkaimpien veroaste on käytännössä regressiivinen. Samalla ainoa todella progressiivinen veron eli valtion ansiotuloveron osuus verotuloista on pienentynyt. Miten tämä on ollut mahdollista? Olivatko poliitikot nukuksissa? Riku Luostarin kanssa verotuksesta ja tuloeroista keskustelee kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala. Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Muuttiko korona mitään? Mihin maailmantalous on menossa? Keskustelusarjan viimeisessä osassa Riku Luostari ja historian professori Juha Siltala luotaavat pandemian vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan. Keskuspankkivetoinen talous näyttää kulkeneen tiensä loppuun, mutta uusia vaihtoehtoja ei kenelläkään ole tarjolla. Omaisuudet ovat voineet inflatoitua ilmaisella rahalla kymmenen vuotta, mutta nykyistä kulutushyödykkeiden inflaatiota ei ainakaan pääkirjoitussivujen perusteella saisi lievittää palkkoja nostamalla, vaan päinvastoin talouden pelastuksena on palkkamaltti ja -kilpailu. Juha Siltalan mukaan inflaatio saattaa jakaa edelleen varallisuutta alhaalta ylös. Toisaalta pandemia ehkä muutti ajatuksia ylimääräisenä ”tuhlaajana” kehystetyn julkisen sektorin tarpeellisuudesta. Kuinka Siltala korjaisi työn, talouden ja ympäristön ristiriitaiset ongelmat? Mikä on pandemian ja Ukrainan sodan suhde?

Uusliberalismi herättää tunteita. Onko sitä olemassa, ja mitä se tarkalleen ottaen on? Onko Suomi uusliberaali? Riku Luostarin kanssa uusliberalismista ja sen historiasta keskustelee historiantutkija, VTT Ilkka Kärrylä, joka on tutkinut muun muassa uusliberalismin ja talousdemokratian historiaa. Hänen mukaansa myös Suomi on käynyt läpi "uusliberalisoinnin" prosessin viimeisten vuosikymmenten aikana. Mikä on paikallisen sopimisen ja uusliberalismin suhde? keitä olivat uusliberaaleiksi luonnehditut nuorsuomalaiset? Miten uusliberalismi voi pitkän koronan jälkeen? Kuuntelemalla selviää. Keskustelijat luotaavat myös talousdemokratian nousua ja tuhoa, sekä suomalaista työehtosopimusjärjestelmää.

Miten työelämä voi? Jakautuvatko työelämän tehtävät kahtia ”hyviin töihin” ja suorittavaan matalapalkka-alaan? Minkä inhimillisen hinnan suomalaiset maksavat halvoista mansikoistaan? Riku Luostarin vieraana on tutkija ja Kalevi Sorsa -säätiön viestinnän asiantuntija VTT Anna Kuokkanen. Tällä kertaa puhutaan työelämästä. Työ on viime aikoina puhuttanut, ei vähiten suurten lakkojen myötä. Julkisessa keskustelussa hoitoalan työntekijöitä kyllä arvostetaan, mutta arvostus ei juuri näy palkkakuitissa. Tietotyön tekijöistäkin yritetään puristaa entistä enemmän lisäarvoa irti, mutta kontrollin mekanismit eroavat. Nykyistä työelämä halkoo usea erilainen jakolinja: Kuokkasen mukaan työmarkkinat ovat jakautuneet esimerkiksi oleskeluluvasta riippuvaisen ulkomaalaisväestön ja kansalaisten välillä. Osaavatko ammattiliitotkaan reagoida työelämän muutokseen?

Riku Luostarin vieraana on tällä kertaa historiantutkija, VTT Sami Outinen, joka on tutkinut sosialidemokraattisen puolueen ja työllisyyspolitiikan historiaa. Outisen mukaan Suomessa siirryttiin yhdeksänkymmentäluvulla aktiivisesta eli työtä luovasta työllisyyspolitiikasta aktivoivaan, työnhaun roolia korostavaan työllisyyspolitiikkaan. Samaan aikaan kuitenkin myös lähes täystyöllisyydestä siirryttiin suurtyöttömyyteen ja ”epätyypillisiin” työsuhteisiin. Voivatko ammattiliitotkaan selviytyä silpputyön maailmassa? Keskustelijat luotaavat työllisyyspolitiikan historiaa ja tulevaisuutta.

Miksi vähäosaiset eivät äänestä? Äänestävätkö ihmiset ”omia etujaan vastaan”? Onko kaikilla mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan ja päättää sen asioista? Kalevi Sorsa -säätiön harjoittelija Riku Luostarin kanssa on studiossa filosofiantutkija, VTT Joonas S. Martikainen, joka argumentoi, että demokraattisissa yhteiskunnissa on tapahtunut ”salakavala kansalaisoikeuksien riisto”. Martikainen on tutkinut demokraattista osallistumattomuutta. Hänen mukaansa voidaan resurssiköyhyyden lisäksi puhua ”poliittisesta köyhyydestä” - osattomuudesta päätöksentekoon demokraattisessa yhteiskunnassa.

Tässä jaksossa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo keskustelevat Glasgown ilmastoneuvotteluiden tuloksesta ja merkityksestä Suomelle. Jaksossa viitataan Sorsa-säätiön Impulsseja-julkaisuihin: Mitä jokaisen päättäjän tulisi tietää EU:n ilmastopolitiikasta (https://sorsafoundation.fi/julkaisu-mita-jokaisen-paattajan-tulisi-tietaa-eun-ilmastopolitiikasta/ ) ja Mitä jokaisen tulisi tietää Pariisin ilmastosopimuksesta (https://sorsafoundation.fi/moisio-ja-tynkkynen-mita-jokaisen-on-hyva-tietaa-pariisin-ilmastosopimuksesta/ ), sekä Sitran työpaperiin Ilmastojohtajuus on kansallisen edun puolustamista (https://www.sitra.fi/uutiset/tyopaperi-ilmastojohtajuus-on-kansallisen-edun-puolustamista/ )

Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe. Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021. Osassa kaksi on seminaarin keskusteluosa. Puhujien alustukset löytyvät ensimmäisestä osasta podcastina täältä: https://soundcloud.com/tzz2ln6z7tkt/talouskasvusta-politiikan Videona täältä: https://youtu.be/avVqF7ikg6U Keskustelemassa ovat: Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Niina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj. Jakson ja tilaisuuden juontajana Samuli Sinisalo, hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö