Mama Mojo

Mama Mojo -podcastin päätösjaksossa summataan mennyttä ja vilkuillaan tulevaan. Anna-Riitta jakaa omia ajatuksiaan podcastin kolmen tuotantokauden mittaiselta taipaleelta sekä lukee kuuntelijoiden kommentteja ja palautteita. Lisäksi saamme kuulla kuulumisia aiempien tuotantokausien vierailta – Eriikalta, Reetalta ja Johannalta. Vaikka podcast tulee tiensä päähän, ei matkan omaan seksuaalisuuteen tarvitse päättyä tähän. Jakson lopussa on luvassa yllätys.

Marita on 33-vuotias kolmen lapsen äiti. Teini-ikään tullessaan hän huomasi olevansa todella kiinnostunut ihmisistä ja halusi päästä kokeilemaan asioita. Pitkäaikainen puoliso löytyi nuoruudessa. Ensimmäinen vauva odotutti itseään ja lopulta perheeseen syntyi kolme lasta. Nuoruudessa alkanut kehohäpeä hellitti raskausaikana ja äitiys on tuonut lisää ymmärrystä ja armollisuutta itseä ja omaa kehoa kohtaan. Parin vuoden takainen uupumus ja siitä seurannut masennus pysäyttivät Maritan pohtimaan, kuka hän oikeastaan on. Eräs kirjoitus netissä sai Maritan pohtimaan, voisiko ADHD selittää esimerkiksi parisuhteen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia ja tutkimusprosessi on diagnoosia vaille valmis.

Iiris on kolmekymppinen taaperon äiti. Heti suhteen alkuvaiheessa Iiris toivoi miehensä kanssa viisilapsista perhettä. Kun ensimmäiselle lapselle annettiin mahdollisuus, ei vauvaa alkanutkaan kuulua. Iiris pyrki ensin vaikuttamaan raskautumiseen ravitsemuksella ja lopulta pariskunta hakeutui lapsettomuustutkimuksiin, joissa ei selvinnyt mitään syytä. Alkoi seksin harrastaminen kello kaulassa ja muiden ohjeistamana. Seksistä katosi spontaanius, kiinnostus leluihin ja nautinto. Raskaus alkoi lopulta IVF-hoidolla. Raskaus palautti luottoa omaan kehoon ja Iiris suhtautuukin kehoonsa lempeämmin kuin aiemmin. Lapsettomuuskokemus on kuitenkin jättänyt jälkensä ja toista lasta pari toivookin varautuneella mielellä yhä toipuen aiemmasta kokemuksestaan.

Ofelia on 35-vuotias kahden lapsen äiti. Hän syntyi Perussa köyhiin olosuhteisiin. 3-vuotiaana alkanut seksuaalinen väkivalta aiheutti niin fyysisiä kuin psyykkisiä vaurioita ja lisäksi Ofelian äiti käytti niin fyysistä kuin henkistä väkivaltaa eikä osannut olla tukena, kun kaltoinkohtelut kävivät ilmi. Koulunkäynti ja ystävyyssuhteet olivat haastavia ja Ofelian oli vaikea tunnistaa tunteitaan ja ymmärtää miksi läheisyyteen oli vaikea suhtautua. Oman äitinsä vuoksi hän ei koskaan ajatellut hankkivansa lapsia, mutta parikymppisenä tapasi ihmisen, jonka kanssa tuli pian raskaaksi. Hormonimuutokset toivat kehoylpeyttä ja nautintoa seksiin. Vauvan koliikki laukaisi Ofeliassa PTSD-oireita. Toisen lapsen syntymän jälkeen esikoisen tullessa ikään, jossa Ofelia ensimmäisen kerran koki seksuaalista väkivaltaa, Ofelia romahti ja lähti hakemaan apua. Terapiarosessin myötä Ofelia on oppinut tunnetaitoja ja saanut lasten kanssa kokea iloa ja haluaa luoda ilmapiirin, jossa omat lapset uskaltavat tulla hänen luoksensa kaikenlaisten asioiden ja kysymysten kanssa.

Katri on kolmekymppinen pienen vauvan äiti. Lapsuudenkodissa läheisyyttä ja rakkautta osoitettiin, mutta asenteet olivat kovin heteronormatiivisia. Nuorena Katri katseli vaivihkaa L-koodia ja ihmetteli, kun kavereiden poikajutut eivät kiinnostaneet. 16-vuotiaana Katri sai tietää syntyneensä ilman kohtua ja jäi terveydenhuollossa vailla kaipaamaansa kohtaamista ja tukea. MRKH sai Katrin uskomaan, ettei hän koskaan voisi saada lapsia. Hän keskittyi opiskeluun ja uraan ja uskotteli itselleen, että hänellä ei ollut aikaa seurustelulle. Vasta 27-vuotiaana Katrille tuli kaipuu ihmissuhteisiin ja hän alkoi antaa myöten omalla identiteetilleen. Hän tapasi muita sateenkaarinaisia, hakeutui vertaisryhmiin ja aloitti ensimmäisen varsinaisen seurustelusuhteensa. Lopulta hän löysi nykyisen puolisonsa ja Katrin munasolusta kasvoi vaimon kohdussa heidän ensimmäinen lapsensa.

Fanny on 22-vuotias 6-vuotiaan lapsen äiti. Vanhemmat erosivat Fannyn ollessa pieni, eikä kotona ollut tarjolla esimerkkiä luontevasta kosketuksesta. Varhaisteininä Fanny luki nettipalstoilta eroottisia tarinoita. Hän tuli nuorena groomatuksi ja sai siihen tukea vanhemmaltaan. Fanny tuli raskaaksi 15-vuotiaana sijaishuollossa asuessaan ja joutui todistelemaan, että oikeasti haluaa pitää lapsen. Fanny tunsi löytäneensä itselleen ja lapselleen sopivat tavat toimia, vaikka alkuperäinen motiivi niihin olikin osoittaa olevansa kunnollinen äiti. Raskausaikana alkoi pitkä seksitön kausi, ja lopulta Fanny tunsi olevansa niin lukossa, että päätyi seksuaaliterapeutin kanssa juttelemaan. Aiemmat turvalliseksi koetut kumppanit auttoivat Fannya eteenpäin ja nykyään hän nauttii deittailusta, pinkkivibaisten kuvien julkaisemisesta Instagramissa, uteliaisuudesta ja kokeilunhalusta. Omalle lapselleen hän tarjoaa nyt sellaista seksuaalikasvatusta, josta jäi aikanaan itse paitsi.

Anni on parikymppinen kahden lapsen äiti. Lapsuudenperheessä oltiin häveliäitä ja raskaana ollessakin oli kiusallista ajatella perheenjäsenten tietävän hänen harrastaneen seksiä. Anni eteni perheenperustamisessa poiketen suvussa opitusta kaavasta ja muiden epäilyt ja kritiikki ovat tuoneet hänelle paineita pärjätä, onnistua ja näyttää valinnan olleen hänelle oikea. Ensimmäisessä raskaudessa Anni huomasi muutoksia tuntemuksissaan, kun orgasmi ei enää tullut kuten ennen. Hän on etsinyt apua tunnottomuuteen seksuaaliterapiasta, gynekologilta ja lantionpohjan verkkokurssilta, ja joutunut opettelemaan kärsivällisyyttä. Seksi ei ole enää niin orgasmikeskeistä ja hyvä keskusteluyhteys kumppanin kanssa pitää toiveikkaana tulevaisuuden suhteen.

Alexandra on kolmekymppinen kouluikäisen lapsen totaaliyksinhuoltaja. Nuoruudessaan hän olisi kaivannut muunkinlaista seksuaalikasvatusta kuin ”muista kumi” ja ”älä ryhdy bändäriksi”. Alexandra ei tullut äidiksi suunnitellusti, mutta äitiys toi paljon hyvää muutosta hänen elämäänsä. Tanssi ja kehollisuus on aina ollut tärkeä itseilmaisun keino Alexandralle ja erityisesti twerk on lisännyt Alexandran itsevarmuutta omasta kehostaan. Entinen miesten miellyttäjä on nykyään tarkka siitä miten ja kenen kanssa aikaansa viettää, ja seksilelu onkin monesti mielekkäin seuralainen. Alexandra puhuu totaaliyksinhuoltajan realiteeteista ja toivoo, että vanhemmat uskaltaisivat puhua myös kielteisistä tunteista avoimemmin, ettei kenenkään tarvitsisi päätyä äärimmäisiin tekoihin. Hän kertoo kohtaamistaan asenteista sekä muistuttaa, ettei vanhemmuus ole kiinni ulkoisista tekijöistä.

Charlotta on 21-vuotias viisikuisen vauvan äiti. Lapsuudenkodissa seksuaalisuuteen suhtauduttiin avoimesti ja Charlotan äiti otti myös tyttärensä kuukautiskivut vakavasti ja niihin haettiin apua. Charlotalla diagnosoitiin endometrioosi 17-vuotiaana. Hän oli ajatellut matkustella ja luoda uraa rauhassa, mutta lapsen hankkiminen nousi prioriteettilistan kärkeen, kun selvisi miten vaikeaa raskautuminen voisi olla. Charlotta päättikin puolisonsa kanssa yrittää raskautta pian, kun hormonilääkitys oli purettu. Endometrioosioireet katosivat raskauden myötä, mutta tilalle tuli vulvodynia. Charlotalla on ollut isoja haasteita kehonkuvansa kanssa, mutta raskausajasta hän nautti täysillä ja muutkin kehuivat hänen kehoaan. Pitkä sektioon päätynyt synnytys ja imetyshaasteet toivat kuitenkin uudenlaista työstettävää omassa kehosuhteessa. Kipujen takia Charlotta oli jo aiemminkin tottunut olemaan luova, mutta raskaus- ja synnytyksen jälkeinen aika ovat opettaneet vielä enemmän keinoja nautintoon.

Pinja on 24-vuotias pian kahden lapsen äiti. Hänellä diagnosoitiin teini-iässä PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, eikä ollut varmaa voisiko Pinja saada lapsia ainakaan ilman lääketieteen apua. Ensimmäinen raskaus päättyi keskenmenoon ja pian Pinja oli uudestaan raskaana. Toisessa raskaudessa huolta aiheutti vauvalla todettu keuhkojen epämuodostuma ja oli vaikea saada tietoa siitä, miten turvallista seksiä olisi harrastaa. Oma muuttunut keho tuntui vieraalta ja synnytyksessä tulleet repeämät hankaloittivat oloa. Pinja on ollut puolisonsa kanssa yhdessä vasta muutaman vuoden ja vanhemmuus onkin ollut heille opettavainen tapa tutustua toiseen ja kasvattaa keskinäistä yhteyttä. Vaikka seksi ei aina ole tuntunut hyvältä vaihtoehdolta, on kahdenkeskistä aikaa kuitenkin järjestetty ja tehty muita asioita yhdessä. Tämän Pinja toivoo toteutuvan myös sitten, kun perheessä on kaksi pientä lasta.

Jenni on 34-vuotias kahden lapsen yksinhuoltajaäiti ja leski. Lapsuudestaan Jenni muistaa kuinka vanhemmat vaivaantuneina hoitivat jonkinlaisen seksuaalikasvatuksen pois alta ja antoivat ymmärtää, että näistä asioista ei enää sovi puhua. Murrosiän kynnyksellä etelänlomilla Jenni löysi itsensä ensi kertaa mieskatseen alta ja lähti sen kautta tutkimaan omaa seksuaalisuuttaan ja seksikkyyttään – turvallisesti vanhempiensa seurassa ohikulkijoiden vilkuillessa ja huudellessa perään. Aikanaan löytyi itseä vanhempi kumppani, jolla oli lapsia jo ennestään. Pariskunta sai kuitenkin viettää suhteen alun kuherruskautta rauhassa lasten ollessa mukana vain pienen osan ajasta. Kun Jenni puolisonsa kanssa halusi yhteisiä lapsia, tapahtui kaikki helposti. Elämässä oli myös rakennus- ja remonttiprojekteja, jotka toivat etäisyyttä kumppanusten välille. Kunhan unelmien koti olisi valmis, olisi vihdoin aika aloittaa yhteinen loppuelämä. Jennin puolisolta löytyi muiden tutkimusten yhteydessä laajalle levinnyt syöpä, ja yhteiseksi loppuelämäksi jäi lopulta vain kolme kuukautta. Jenni leskeytyi reilut kaksi vuotta sitten ja päätti silloin, ettei halua elämäänsä uutta parisuhdetta, mutta seksiä hän ei haluaisi lopettaa. Seksiseuran etsiminen jännitti, kun ei ollut sitä turvallista parisuhdetta, jossa kelpasi kaikkien äitiyden tuomien muutosten kanssa. Jenni lähti seksitapaamisten avulla selvittämään kelpaisiko edelleen, ja lopulta löytyi myös suhde, joka toimii täydellisesti tässä elämäntilanteessa.

Ilona on nelikymppinen uusperheen äiti. Esimurrosiässä Ilona oli ikäisiään kehittyneempi ja muistaa saaneensa myös ei toivottua huomiota. 11-vuotiaana hänen kehollista koskemattomuuttaan loukattiin, mutta vasta pari vuotta sitten hän on puhunut muille sukulaismiehensä teosta. Ilona kokee uskonnollisissa piireissä vallinneiden asenteiden vaikuttaneen omaan seksuaalisuuteensa – parisuhdetta hän ajatteli perheen perustamisen ensiaskeleena, eikä tilaa ja ajatusta seksuaaliselle nautinnolle ollut. Hän hakikin kumppania etsiessään ensisijaisesti hyvää isää tuleville lapsilleen. Löytyi puoliso, jonka myötä heistä tuli samantien uusperhe. Kahdenkeskistä kuherteluaikaa ei ollut, vaan seksiä harrastettiin alusta alkaen hyssyttelymeiningillä, ja pian myös kellon kanssa suorittaen, kun toivottua yhteistä lasta ei alkanutkaan kuulua. Raskauksien, synnytysten ja imetysten aikana Ilona on tuntenut kehonsa ihanana ja kykenevänä. Symbioottisen pikkulapsiajan jälkeen Ilona ei voinut laittaa haluttomuuttaan enää elämäntilanteensa piikkiin. Lopulta Ilona ihastui toiseen ihmiseen ja huomasi, että hän pystyy kokemaan myös pitelemätöntä kihelmöintiä. Hän teki aloitteen avoimesta suhteesta ja puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen puolisokin piti ajatusta hyvänä. Merkittävin seksuaalinen herääminen onkin tapahtunut vasta suhteen avaamisen myötä, ja lisäksi parisuhteen keskusteluyhteys on parantunut.

Tuuli on kolmekymppinen pian neljän lapsen äiti. Vaikka varsinainen seksuaalikasvatus lapsuudessa olikin vähäistä, on hän saanut hyvät eväät hyvin lempeän ja lapsentahtisen kasvatuksen myötä. Tuuli alkoi seurustella jo nuorena nykyisen puolisonsa kanssa ja he ehtivätkin olla pitkään yhdessä, ennen kuin ensimmäinen lapsi toivotusti sai alkunsa. Lapsia on tullut noin parin vuoden ikäeroilla ja Tuuli on nauttinut äidin roolistaan. Pitkässä parisuhteessa on ollut helpompi sietää erilaisia vaiheita, myös seksittömiä kausia, kun aiemminkin on selvitty erilaisista haasteista ja myös pidemmästä erossaolojaksosta. Tuulille tärkeää on henkinen yhteys kumppaniin ja hyvät keskustelut aiheesta kuin aiheesta ovatkin tärkeä osa seksielämää. Orgasmiherkkyys on parantunut synnytysten myötä ja pikkulapsiarjessa seksin laatu korvaa määrän. Perheeseen on syntymässä tänä vuonna uusi vauva ja Tuuli nauttii kotonaolosta lasten kanssa. Hän tietää, että aikanaan on taas aikaa ja tilaa kaikille muille rooleille elämässä.

Jannica on neljäkymppinen kahden lapsen äiti, joka odottaa sinkkuna kolmatta lastaan. Jannican lapsuus oli rankka eikä hän ajatellut koskaan perustavansa perhettä, koska ei halunnut kenellekään samanlaista elämää. Seksuaalikasvatus lapsena oli roskalaatikosta löytyneet pornolehdet ja salaa katsotut elokuvien seksikohtaukset. Aikuisena hän kuitenkin päätyi tasapainoiseen ja hyvään parisuhteeseen, jossa tuntui turvalliselta haluta lapsia. Perhe-elämä oli hyvää, seksielämä ei niinkään. Pitkät imetykset ja lasten kanssa oleminen helpotti sitä, ettei suhteessa ollut juurikaan seksiä, jota Jannica olisi kovasti kaivannut. Lopulta parisuhde kariutui ja muuttui toimivaksi vanhemmuuskumppanuudeksi. Sinkkuna ja uusissa suhteissa Jannica on päässyt toteuttamaan seksuaalisuuttaan paremmin. Yhdessä suhteessa hän tuli raskaaksi, mutta menetti vauvan ennenaikaisessa synnytyksessä. Hän tuli samassa suhteessa uudelleen raskaaksi, mutta isä ei ole kuvioissa mukana ja Jannica odottaa vauvaa tyytyväisenä yksin. Normaaliolosuhteissa paljon ulkona käyvä Jannica on nyt hakenut seuraa Tinderin kautta ja huomannut, että raskaus on tehnyt hänestä entistäkin ronkelimman, vaikka standardit ovat muutenkin korkealla – Jannican kanssa keskustelu kannattaa aloittaa ulkonäön kommentoinnin sijaan vaikka politiikasta.

Sonja on kolmekymppinen yrittäjä, joka asuu kahden lapsensa ja aviomiehensä kanssa. Nuorena naimisiin mennyt pari toivoi kovasti lapsia, mutta joutui odottamaan pitkään ja turvautumaan myös lapsettomuushoitoihin. Kun lasta tehtiin kello kaulassa, tuntui seksi keinotekoiselta. Pitkään toivottu toinen lapsi kuoli kehityshäiriöiden vuoksi kohtuun viikolla 24 ja suru laskeutui perheeseen. Kun Sonja odotti kolmatta lastaan, hän otti kaikki vuosien aikana kerryttämänsä opit käyttöönsä ja valmistautui synnytykseen huolella. Synnytys sujui kuin unelma siihen asti kun hän oli 10 cm auki. Synnytys päätyi lopulta kiireelliseen sektioon ja Sonjasta tuntui, että hänen kehonsa petti hänet taas kerran. Sonja ja hänen miehensä ovat päässeet käsittelemään lastensaantiin liittyneitä haasteitaan ammattilaisten kanssa ja heidän suhteensa on vahvistunut yhteisten koettelemusten myötä. Aina toinen ei ole ymmärtänyt mitä toinen käy läpi, mutta yhteisen tahtotilan ansiosta he jatkavat matkaansa yhdessä ja haaveilevat muutaman päivän irtiotosta ja kahdenkeskisestä ajasta muualla kuin rautakaupassa.

Heidi on 33-vuotias kahden lapsen äiti. Lapsuudessa seksuaalikasvatusta väisteltiin ja teini-ikäisenä Heidin äiti teki hyvin selväksi, että pussailu tytön kanssa ei käy päinsä. Hän huomasi myös sateenkaariväen sisällä bifobiaa, ja saikin lopulta seitsemän vuoden ikäerolla kaksi lasta suhteista miesten kanssa. Avioeron jälkeen Heidi sai vihdoin tilaa etsiä itseään ja paikkaansa. Hän on vuosien varrella pohtinut paljon omaa identiteettiään ja sitä, kuinka tarkasti sitä oikeastaan edes tarvitsisi määritellä. Omien lasten seksuaalikasvattaminenkin on tuntunut välillä vaikealta, mutta Heidi on ymmärtänyt miten hänellä on lupa olla keskeneräinen ja selvittää lasten kanssa yhdessä niitä asioita, joihin ei osaa suoraan vastata. Nyt elämä tuntuu hyvältä vuoroviikkovanhempana ja ihanan naisen tyttöystävänä. Heidi tietää, että elämä on jatkossakin täynnä kasvua, jonka toivottaa tervetulleeksi.

Eriika on 35-vuotias ensimmäistä lastaan odottava bi-nainen. Alun perin hän ei edes halunnut lapsia, mutta lopulta lasta pitikin alkaa tehdä vauhdilla, kun Eriikalla todettiin PCOS. Eriikalla on jo lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien ollut turvallinen olo toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan ja Reginan naisen unelmia lukiessaan hän tuli hyvin tietoiseksi siitä millaisista asioista itse kiihottuu. Eriika kokee olevansa todella seksuaalinen ja seksi on heidän parisuhteessaan erittäin tärkeä asia. Häntä pohdituttaakin se, kuinka seksielämä muuttuu lapsen myötä. Siirtymä äidiksi ei ole Eriikalle helppoa, sillä hän ei tunnistaa itseään perinteisestä äitiyden kuvastosta eikä ole koskaan kokenut olevansa mitenkään perinaisellinen. Hän iloitsee kuitenkin siitä, kuinka sallivaan ilmapiiriin lapsi saa syntyä ja miten pariskunnan moninaiset ystävät tulevat rikastuttamaan lapsen elämää niin, että siinä missä Eriika itse aikoo olla omanlaisensa äiti, saa lapsikin olla oma itsensä, vaikka sitten kapinoisikin vanhempiensa arvoja, valintoja ja mielipiteitä vastaan.

Aino on 35-vuotias kahden lapsen äiti. Aikanaan kuvioihin tuli ensin vaikea masennus, sitten puoliso ja lopulta kaksi koko vauvavuotensa päivin öin itkenyttä vauvaa pienellä ikäerolla. Oman mielen, kehonkuvan ja väsymyksen kanssa kamppailu on tuonut haasteita, mutta Aino ei osannut aavistaa, että ehkä eniten omaan hyvinvointiin ja seksuaalisuuteen vaikuttaisi aika, jolloin lapset eivät olisi enää niin tarvitsevia, vaan tulisi aika huomata kaikki ne valvomisen alle jääneet käsittelemättömät haasteet. Muutto toiselle paikkakunnalle toi niin hyviä kuin kuormittavia asioita – turvaverkot olivat lähempänä ja kahdenkeskistä aikaa enemmän, mutta taloa remontoidessa meni lähes kaikki vapaa-aika. Kahden etänä työskennelleen opettajan ja kotona olleiden lasten perheessä oli koronakevät kaukana mukavasta downshiftaamisesta eikä seksi ensimmäisenä mielessä. Aino uupui ja on pikku hiljaa löytämässä omaa hyvinvointiaan tukevaa rytmiä elämäänsä muun muassa alanvaihdoksen myötä.

Oodi on 29-vuotias muunsukupuolinen kahden lapsen vanhempi. Hän kasvoi hyvin konservatiivisessa vanhoillislestadiolaisessa kodissa, ja pyrki elämään hänelle asetettujen odotusten mukaisesti vaikka jo teininä huomasi olevansa kiinnostunut tytöistäkin ja halusi seksiä ennen avioliittoa. Oodilla on ollut aina korkea seksidraivi, ja hän päätyi myös rikkomaan toisten rajoja. Sen lisäksi, että hän on itse aikuisena opetellut kunnioittamaan muiden rajoja, on hän halunnut tarjota omille lapsilleen parempaa seksuaalikasvatusta. Oodin oma vanhemmuus alkoi traumaattisesti vauvan kuolemalla. Kahden seuraavan lapsen ollessa pieniä hän lopulta erosi puolisostaan ja on sen jälkeen elänyt monisuhteisesti. Oodi yhdistää seksuaalikasvatusta musiikkikasvatukseen ja on tehnyt pian julkaistavia lastenlauluja seksuaalikasvatuksen teemoista. Hän haaveilee vaimosta ja toivoo tekevänsä jatkossa lisää seksuaalikasvatuslauluja.

Minna on kolmekymppinen vapaaehtoisesti lapseton äiti. Hän ei ole koskaan halunnut synnyttää lasta eikä haaveillut äitiydestäkään, mutta yksi suhde toi mukanaan lapsen, jonka oheishuoltaja ja arjenpyörittäjä Minna nyt on. Koska äitiyteen niin monesti liitetään raskaus ja synnytys, on Minna usein halunnut tuoda esille sen, että hän ei ole itse synnyttänyt. Lapsen kanssa hän on joutunut miettimään esimerkiksi omaa alastomuuttaan ja läheisyyttä, kun heidän välilleen ei ole syntynyt luontevaa kosketussuhdetta heti vauvasta lähtien. Minna ei enää seurustele lapsen isän kanssa, ja arjen yksinhuoltajuus tekee tapailusta ja oman seksuaalisuuden toteuttamisesta välillä haastavaa. Hän kutsuu itseään soolopolyksi – Minnalla on etäsuhde vakikumppaniin ja mahdollisuus harrastaa seksiä myös muiden kanssa, mikä auttaa tyydyttämään tarpeita silloinkin, kun lapsettomat treffit vakikumppanin kanssa eivät onnistu.