Ekologisen rakentamisen nakokulmia

Tässä jaksossa keskustelemme talouden vaikutuksista kestävään arkkitehtuuriin. Syvennymme siihen, kuinka taloudelliset tekijät voivat ohjata kestävämpään kiinteistökehitykseen ja rakentamiseen. Pohdimme, mitä arkkitehdin tulisi tietää aiheista pystyäkseen vaikuttaa taloudelliseen päätöksentekoon. Vieraana on Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnan omistaman organisaation YLVA:n Chief Sustainability Officer Antti Ruuska.

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan puurakentamisen kasvattaminen voisi pienentää Suomen kasvihuonepäästöjä jopa 1,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuoteen 2035 mennessä. Puurakentaminen ja etenkin metsät ovat isossa roolissa Suomen tavoitteissa pyrkiä hiilineutraaliuteen. Tässä jaksossa selvitämme, minkälaisia puurakennuksia Suomessa rakennetaan. Käymme läpi erilaisia puurakenteita ja -menetelmiä. Pohdimme myös, minkälaisia ongelmia puun käyttö voi aiheuttaa kuten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja mitä metsäsertifiointi käytännössä tarkoittaa. puuinfo.fi puupuhuu.fi Anna Laine, Satu Kilpinen, Magda Horváth, Heli Sihvonen, Pentti Linnamaa, Tuomas Raivio (Gaia Consulting Oy Rakennusteollisuus RT:lle): Vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjälki osana sääntelyä – haasteet ja mahdollisuudet -raportti https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/ymparisto-ja-energia/kekri/vahahiilisten-rakennusmateriaalien-hiilikadenjalki-osana-saantelya_loppuraportti_clean.pdf Yle Areena Tiedetrippi-podcast: Vihreän kullan kimallus https://areena.yle.fi/audio/1-50654253 https://areena.yle.fi/audio/1-50654254 Metsä meidän jälkeemme -kirja. Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä. Suomen ilmastopaneelin raportti 2022: Metsät ja ilmasto: Hakkuut, hiilinielut ja puun käytön korvaushyödyt https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/05/ilmastopaneelin-raportti-3-2022-metsat-ja-ilmasto-hakkuut-hiilinielut-ja-puun-kayton-korvaushyodyt.pdf Ylen artikkeli: Suomen metsissä on tapahtunut yllättävä muutos, joka voi vaikuttaa ilmastotavoitteisiin, tutkija: "Kasvun lasku voi pienentää hiilinielua reippaasti" https://yle.fi/uutiset/3-12216262 Naulan kantaan – Rakentavaa keskustelua -podcast: Puurakentaminen on panostus tulevaisuuteen https://soundcloud.com/naulankantaan/puurakentaminen-on-panostus-tulevaisuuteen-vieraana-jaakko-lansiluoto (myös esim. Spotifyssa) Treehugger: Erilaisten insinööripuutuotteiden erot (englanniksi) https://www.treehugger.com/whats-difference-between-all-these-laminated-timbers-4858011

Rakentaminen on oleellinen osa luonnonvarojen kulutusta, joka se vahvasti edistää ympäristökriisiä ja luo jatkuvia paineita ylläpitää ekstraktivistisia prosesseja. Vastaus aikamme kriiseihin ei siis ole välttämättä uusi rakennus. Jos ilmastokriisi ja resurssipula ajaa kohti päästöjen leikkaamista ja kulutuksen vähentämistä, voisiko arkkitehtuuri keskittää uuden tuottamisesta muihin prosesseihin, kuten ylläpitoon tai olemassa olevan rakennuskannan käyttöön. Keskustelemme aiheesta arkkitehdin Hella Hernbergin kanssa.

Tila kaipaa päivitystä. Kuitenkin mietityttää remontoinnin ekologisuus ja onko se edes mahdollista. Ei hätää, tässä jaksossa jaamme ideoita ja selvitämme, kuinka toteuttaa vähäpäästöisiä ja terveellisiä remontteja. Käsittelemme mm. mitä huomioida suunnittelussa ja asennuksessa, ekologiset tarvikkeet ja materiaalit ja puretun lajittelu. Tutustumme ekologisesti toteutettuun remonttiin sisustusarkkitehti Päivi Himasen avulla. Jaksossa esitelty Turun kohdetta 64 Labia voi seurata instagramissa @64lab_ tililtä.

Ensimmäinen jakso on edelliskauden jatketta, jossa keskusteltiin kiertotaloudesta. Kiertotalouden yrittäjä ja Spolia Design Oy:n toinen perustaja Mikko Piitulainen kertoo, millaista on toimia kiertotalouden asiantuntijana rakennusalalla ja mitä kuuluu rakennusalan kiertotalouden saralla vuonna 2022. Spolia Design Oy on purettujen materiaalien uudelleen käyttöön erikoistunut asiantuntijaorganisaatio, joka suunnittelee cleantech-rakennushankkeita.

Tämän hetken suunnittelutyö luo tulevaisuuden rakennuksia. Rakentamisen prosessit, materiaalit ja koko ajattelutapa tulee muuttua, jotta meidän maapallon rajatut luonnonvarat riittävät myös tulevaisuudessa. Maailmanlaajuisesti raaka-aineiden ennustetaan tuplaantuvan vuodesta 2017 vuoteen 2060 mennessä. Iso osa rakennusmateriaaleista tulee väistämättä olemaan vähintään kertaalleen käytettyä. Kiertotalous on rakennusalalla vielä lapsen kengissä. Jotta kiertotalous tulee sujumaan tulevaisuudessa, tulee sen ympärille kehittää uudenlaiset tuotantoketjut ja infrastruktuuri. jotka ovat tällä hetkellä lähes olemattomia. Kuitenkin pikkuhiljaa yritykset ovat alkaneet löytämään tapoja hyödyntää kiertotalouden ideoita muuttamalla tuotteita palvelumuotoon tai hankkimalla niille Cradle to Cradle sertifiointi. Jaksossa vierailevat Ethica Oy:n kiertotalouden asiantuntijat arkkitehti Tuuli Kassi ja teollinen ekologi Lilli Linkola kertovat lisää näistä aiheista.

Jaksossa keskustelemme 2017 valmistuneesta Vihreistä Vihrein kerrostalokorttelista, joka sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa. Koerakennuskohde on myös tutkimushanke, josta kerätään jatkuvasti aineistoa luonnon monimuotoisuudesta merellisessä kaupunkiympäristössä. Kortteli on ainutlaatuinen ja vaati paljon monialaista osaamista sekä pitkän suunnittelujakson. Luonnon monimuotoisuutta haluttiin integroida osaksi rakennusta ja siihen on käytetty eri menetelmiä, kuten teemalliset kasvikatot ja julkisivuköynnökset. Luontoa ei voi kuitenkaan hallita, vaan sille tulisi antaa mahdollisuus luoda omia reittejä. Näin siitä voi syntyä kestävää ympäristöä. Minkälaisia asioita kannattaa huomioida, kun luontoympäristöä halutaan tuoda osaksi rakennusta? Siitä kertovat jakson asiantuntijavieraat, kohteen pääsuunnittelija arkkitehti Pia Ilonen sekä ympäristötieteiden dosentti Susanna Lehvävirta.

Luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössä Luonnon monimuotoisuuden katoamisella on kohtalokkaat seuraukset ympäristöömme. Kaupunki ja luonto eivät ole erillisiä toisistaan vaan luonto on aina osa kaupunkiympäristöämme. Luonnon monimuotoisuuden varmistaminen edellyttää sen huomioimista rakennetussa ympäristössä, jotta osaamme varata tilaa sille yhä tiivimmissä kaupunkirakenteissa. Jaksossa perehdymme rakennetun ympäristön luonnon nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä pohdimme, mitkä suunnittelun keinot tulisi ottaa käyttöön. Jakson vieraina ovat maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi ja Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologi Anne Laita.

Jaksossa esitellään suomalainen materiaaliteknologian yritys Betolar Oy, joka kehittää sementitöntä betonia. Kivihiilivoimaloiden ja terästeollisuuden sivuvirtoja hyödyntävän betonin hiilijalanjälki on murto-osa tavalliseen betoniin verrattuna. Ensimmäisenä markkinoille lähitulevaisuudessa on tulossa pihakivet ja laatat, mutta yrityksellä on tavoitteena kehittää betonilaatuja myös talonrakennukseen. Sementittömän betonin tuotekehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä kertoo jaksossa Betolarin Suomen betoniliiketoimintojen johtaja Lasse Happonen.

Betoni on veden jälkeen maailman toiseksi käytetyin materiaali. Se on myös merkittävä hiilipäästöjen aiheuttaja, sillä sen sideaineena käytettävä sementti tuottaa 5-8 % maailman hiilipäästöistä. Betoninvalmistuksen puhdistaminen on vaikeaa, sillä sementin valmistaminen kuluttaa huomattavasti energiaa, ja sementinvalmistuksessa käytettävästä kalkkikivestä vapautuu prosessissa luontaisesti hiilidioksidia. Maailma on kuitenkin rakennettu betonista, eikä sen käyttö tule lähiaikoina loppumaan. Mitä mahdollisuuksia betonituotannon puhdistamiselle on? Jaksossa käsitellään niin betonituotannon energiakysymyksiä, käytettäviä materiaaleja, betonin kierrätystä kuin geopolymeereja eli sitä miten betonia voidaan valmistaa kokonaan ilman sementtiä. Jaksossa vieraana on kiertotalouden materiaalitutkimuksen professori Mirja Illikainen Oulun yliopistolta.

Millaista on tehdä töitä rakennusalalla keskellä ilmastokriisin aikakautta? Mikä herättää arkkitehdissa ympäristöahdistusta ja mitkä ovat kiinnostavia ratkaisuja isoihin ongelmiin? Vieraina arkkitehdit Ninni Westerholm ja Maiju Lehtimäki. Jaksossa kuullaan myös arkkitehtien nimettömiä tarinoita ympäristöahdistuksesta. Kokemukset on kerätty kesällä 2020 toteutetusta kyselystä.

Rakennettu ympäristö on täynnä käyttökelpoisia materiaaleja, mutta silti rakennuksia purettaessa raaka-aineet päätyvät jätteiksi tai vähäistä arvoa tuottavaan kierrätykseen. Nykyinen rakennusten purkamisen kulttuuri ei ole ekologisesti kestävää. Uusien raaka-aineiden tuottaminen tuhoaa olevia luonnonympäristöjä, kun samalla purettavissa rakennuksissa olisi käyttökelpoisia materiaaleja, joiden kierrättämisellä voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Jaksossa vieraana kiertotalouden kysymyksiin perehtynyt arkkitehti ja yliopistotutkija Satu Huuhka.

Rakennusten raskas korjaaminen on usein ekologisempaa kuin uudisrakentaminen. Korjaaminen säästää materiaaleja, jolloin rakentamisen aiheuttama hiilipiikki pienenee. Mutta miksi silti usein päädytään korjaamisen sijasta purkamaan? Jaksossa keskustellaan korjausrakentamisen ekologisista kysymyksistä Museoviraston yliarkkitehti Pekka Lehtisen sekä korjausrakentamiseen erikoistuneiden arkkitehtien Kristina Karlssonin ja Mona Schalinin kanssa. Jaksossa esitellään myös Käärmetalon korjaushanke.

Tiedetään, että betoni on suuri saastuttaja, muovi ei maadu ja monet rakennusteollisuudessa käytettävät kemikaalit ovat epäterveellisiä. Olisiko aika suunnata katse vaihtoehtoisiin materiaaleihin? Miten luonnonmateriaalit istuvat nykyrakentamiseen? Ovatko ne hippien huuhaata vai voisiko niillä olla potentiaalia suuremmissakin rakennushankkeissa? Jaksossa arkkitehdit Kati Juola-Alanen ja Kristiina Kuusiluoma kertovat oljen ja saven mahdollisuuksista nykyarkkitehtuurissa.

Suomen pitäisi olla puuarkkitehtuurin luvattu maa, mutta silti suurin osa uudisrakennuksista tehdään edelleen betonista. Mikä tekee puusta niin haastavan materiaalin? Mitä täytyy tehdä, jotta puu saadaan sovitettua nykyisiin rakentamisen tapoihin? Jakson vieraina Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen sekä arkkitehdit Selina Anttinen ja Teemu Halme Anttinen Oiva Arkkitehdeilta. Jaksossa esitellään toimiston kaksi puurakentamisen hanketta; Jätkäsaaren Wood City ja Katajanokan Laituri.

Arkkitehdilla on suuri valta ja vastuu siitä, millainen ympäristömme on. Rakentaminen tuottaa päästöjä ja kuluttaa paljon luonnonvaroja. Miten voisimme päästä tilanteeseen, jossa rakentaminen olisi symbioosissa luonnon kanssa? Jaksossa vieraana VAPAA-kollektiivin jäsenet Iines Karkulahti ja Charlotte Nyholm. VAPAA-kollektiivin tavoitteena on nostaa esiin systeemisen muutoksen tarvetta ja holistista näkemystä ratkaisujen etsimisessä. He kertovat myös, millainen potentiaali arkkitehdeilla on ilmastokriisin ratkaisemisessa.

Jaksossa keskustellaan siitä, mitä siirtymä pois hiilestä tarkoittaa rakennusalalle. Miten lainsäädäntö muuttuu? Entä rakennusbisnes? Mitä tarkoittaa rakennuksen ilmastoselvitys ja miten kiertotalouden vaatimukset haastavat nykyrakentamista? Vieraina Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä ja Juha Kostiainen rakennusliike YIT:ltä.

Suoja ry:n tarkoituksena on ratkaista rakennusten ja rakennetun ympäristön perustavanlaatuisia ekologisia, kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia ja samalla uudistaa rakennustekniikkaa ja -taidetta. Suoja ry toimii kestävän rakentamisen asiantuntijana: keskustelee viranomaisten ja lainsäätäjien kanssa, luennoi niin suurelle yleisölle kuin rakentamisen ammattilaisille ja opiskelijoillekin sekä osallistuu julkiseen keskusteluun. Mitä kestävä rakentaminen käytännössä on? Miten sen voi määritellä? Tätä asiaa on pohdittu eri diplomitöiden kautta ja sitäkin pidemmälle Suoja ry:n toiminnassa. Rakennusala on päälaellaan ja kysytään vääriä asioita, kuten kun mietitään kuinka energiatehokkuutta voidaan maksimoida. Samalla meitä harhautetaan pois perusasioiden ääreltä kuten terveellinen rakenne ja mistä palikoista rakentaminen tulisi koostua. Tämän jakson jälkeen tulee pohdittua omia valintoja ja kuinka olemme unohtaneet kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja. Ongelman kohtaaminen on ensimmäinen askel kohti muutosta. Työkalut on olemassa, mutta miten niitä käytetään on täysin meidän käsissä. Tulevaisuuden rakentamisen iskulause kuuluu “Mistä aine tulee, mihin aine menee ja missä ajassa”.

Kimmo Lylykangas on arkkitehti ja kestävän rakentamisen asiantuntija. Hän toimii arkkitehtuurin professorina ja arkkitehtikoulun johtajana Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Lylykangas on toiminut kestävän kehityksen asiantuntijana useissa arkkitehtikilpailuissa ja kilpailujen tuomaristoissa, mm. Helsinki High Rise -kilpailussa. Lylykankaan arkkitehtitoimisto tunnetaan energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijänä. Tutkija, opettaja, arkkitehti. Näillä sanoilla Kimmo Lylykangas kuvailee työuraansa energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen parissa. Hän esittää näkemyksensä, millä tavoin voisimme edistää rakennetun ympäristön kestävyyttä, esimerkiksi siirtämällä keskustelun henkilökohtaiseen hiilijalanjäljen seuraamiseen ja pienentämiseen. Mikä on johtanut siihen, että vasta nyt puhumme laajemmin ilmastonmuutoskäsitteillä? Miten arkkitehtien työtavat ovat muuttuneet vuosien mittaan ympäristökysymysten edessä? Miksi vieraallamme on frakki päällä nauhoituksessa? Näihin kaikkiin kysymyksiin saat vastauksen sekä paljon lisää mielenkiintoista tietoa, kun kuuntelet jakson!

Tuomo Kalliokoski on yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskuksessa ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutissa. Taustaltaan hän on metsäekologi. Viimeiset kohta kymmenen vuotta hän on tutkimuksissaan keskittynyt ilmastonmuutoksen ja metsien vuorovaikutuksen tutkimiseen. Erityisesti hän on ollut kiinnostunut kysymyksestä, kuinka suomalaisten tulisi käyttää metsiä rajoittaaksemme ilmastonmuutosta tehokkaasti. Näkökulma vaihtuu jälleen, kun käännämme katseen suoraan uusiutuvaan ja tärkeään lähteeseen: metsään. Mutta miten metsä liittyy ilmastonmuutoksen hillintään? Mihin tuotteisiin suurin osa puutavarasta menee? Tässä jaksossa keskustelemme Tuomo Kalliokosken kanssa metsien vaikutuksista ja hoidosta ja mitä puulle tapahtuu. 70 % Suomen metsistä on yksityisten omistajien käsissä, joten heillä on suuri valta kuinka paljon hakkuita tehdään ja millä tavalla. Ilmastonmuutos- ja luonnon monimuotoisuuskriisin pahenemisen välttämiseksi tulisi lisätä luonnontilametsien kaltaista metsää esimerkiksi talousmetsien käyttö- ja hoitotapaa parantamalla. Parhaassa tapauksessa saisimme metsien hiilinielukapasiteetin nousemaan. Rakentamisen kannalta tärkeä tieto on, että onko puu rakennusmateriaalina hyvä vaihtoehto betonille ilmastonmuutoksen kannalta? Tuomo nostaa faktat pöydälle tämänkin asian suhteen, joten kannattaa kuunnella tarkasti! Tietotärppi: Hiilinielu ja hiilivarasto ovat eri asia. Metsä toimii hiilivarastona eli kaikissa puun rungoissa juurikkoa myöten varastoi hiiltä. Kun metsä toimii, varasto kasvaa, jolloin se on hiilinielu. Käänteisesti kun metsä pienenee, varasto häviää ja hiilinielua ei synny ja siitä tulee hiilen lähde -> hakkuut.