Kalastajan Radio by Kalastajan Kanava

Kaudelle 2024 uistelijoita koskevat rajoitukset ovat viimein varmistuneet. Määräykset venyivät viime metreille. Toimittaja Jari Rannisto pohtii podcastissa määräyksiä, luonnonlohen huonoa tilannetta ja minkä pitäisi muuttua, jotta tulevaisuus olisi parempi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Takatalvi ei ole monenkaan kalastuksenharrastajan mieleen. Kalojen mieli voi muuttua, mutta niin muuttuu myös kalastajan. Vaikka voisi, ei ehkä tee mieli lähteä vesille, kun sataa lunta tai kylmä pohjoistuuli puree ihoa. Takatalvi voi myös olla turvallisuusriski venettä kuljetettaessa, rampilla tai kun pitää pukea paljon vaatetta päälle ja liikkeet muuttuvat kömpelöiksi. Tuleeko sinulle mieleen asioita, joita emme osanneet ottaa podcastissa edes huomioon? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuuntele tarina siitä, miten kalastus voi viedä – niin hyvässä kuin pahassa. Antsulla lähtee kymppihauen metsästys hieman käsistä. Ota hyvä asento ja nauti reilun tunnin mittainen radiohupailu. Tätä parodiaa ei pidä ottaa liian vakavasti. Jutun on alunperin kirjoittanut toimittaja Niko Satto ystävineen Feelishing-blogiin vuosia sitten ja Antsun projekti 10-hauki on yksi tarinoista, joka on jäänyt mieleen aiheuttaen hymähtelyä jälkikäteenkin. Nyt tarina on puhuttu Nikon, Petri Variksen, Mikko Vähätalon ja Mika Nummiston toimesta reilun tunnin mittaiseksi kuunnelmaksi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Avovesikausi on vähitellen alkamaisillaan. Toimittaja Jari Rannisto on koonnut muistilistan kalastajille, mitä kaikkea on syytä tietää ja huomioida ennen kalaan menoa niin vesistön, veneen laskemisen kuin lupien ja rajoitusten näkökulmasta. Kuuntele Jarin tarinat ja vinkit - säästyt vähemmällä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

1980- ja -90-lukujen taitteessa Saaristomerelle istutettiin runsaasti meritaimenia. Sen seurauksena myös vetouistelun harrastajia oli paljon. Osakaskunnat vaihtoivat istukkaat siikaan ja sekä taimenten että uistelijoiden määrät romahtivat. 2000-luvulla on ymmärretty, ettei kannettu vesi kaivossa pysy ja istutusten sijaan meritaimentyö on keskittynyt purokunnostuksiin. Haastattelimme puroaktiivi Sami Raittolaa 1,5 vuotta sitten, samalla kun katselimme meidän aikamme ensimmäisiä kutevia taimenia Kuninkojan kunnostetussa kaupunkipurossa. Tässä Kalastajan Radion jaksossa Sami kertoo lupaavista uutisista muilla varsinaissuomalaisilla puroilla sekä tietysti Kuninkojan taimenten tämänhetkiset kuulumiset. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suomessa pilkitään suomalaisilla pilkeillä! Sen voi todeta kun katsoo Kalastajan Kanavan talvikalastuskyselyyn osallistuneiden 1 013 suomalaisen luottopilkkien listaa. Pystypilkki on yhä suosituin pilkkimalli, ja yksittäisistä pilkeistä Puustjärven Hopeasiipi vei ykköstilan selvällä kaulalla. Nuorten aikuisten ryhmässä tasapainopilkki on kuitenkin pystypilkkiä suositumpi. Viidennelle sijalle ja samalla tasurien kärkeen kapusi savonlinnalainen Kaweri. Tässä podcastissa kuulet Puustjärven Vieheen, Kaweri-Vieheen ja Rapala VMC:n edustajien ajatuksia eri pilkkimalleista ja niiden tulevaisuudesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvilohen sukupuutto on lähempänä kuin koskaan. Palokin koskien vapauttaminen on otettu yhdeksi mahdolliseksi kohteeksi, jossa järvilohen luonnonkierto voitaisiin saada toteutumaan. Asiantuntijoilla ei ole projektista järvilohen näkökulmasta yksimielisyyttä. Kuuntele podcast, jossa toimittaja ja innokas vetouistelija Jari Rannisto lyö oman lusikkansa sakeaan soppaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jokaisella kalastuksenharrastajalla on jonkinlaisia kalastukseen liittyviä toiveita, haaveita tai unelmia. Yksi haluaa tuoretta kalaa pöytään, kun joku toinen taas haluaa tavoittaa mahdollisimman monta erilaista lajia. Useimmat unelmoivat kuitenkin isoista kaloista – kotimaisista tai ulkomaisista. Tässä podcastissa Niko Satto käy läpi eri näkökulmista unelmasaaliita ja niiden tavoittelua. Paras unelmasaalis on kuitenkin se, joka saaminen on vielä edessä! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kaikuluotain, perinteinen tai live, on mukana jäällä. Näppäintekniikka on jo hallussa, mutta miten kalastat sen kanssa? Liikkuuko kala vai Sinä? Kalastatko odottavalla vai aktiivisella taktiikalla tai kenties keskityt tiukasti rajattuun alueeseen? Entä jos kaveri on mukana jäällä, miten saadaan kalastukseen tehoa yhteistyöllä. Näitä tilanteita sekä syntyjä syviä, pohditaan kaikuluotain taktiikoihin keskittyvässä jaksossamme. Näkemyksiään ja kokemuksiaan jakaa Kimmo ”Mokki” Mänttäri Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kirjolohi on pilkkisiiman päässä varsin tukeva vastus. Parhaimmillaan kirjolohi on myös hyvä ruokakala – joskin laatupoikkeamat ovat rajuja eri istutuskohteissa – ja sitä voi huoletta ottaa luvan salliman määrän aiheuttamatta haittaa kalakannalle. Hyppää Niko Saton ja Petri Variksen kyytiin, kun he ensimmäistä kertaa luotainten ja etukäteisvinkkien kanssa lähtevät kirjolohijärvelle. Saalistakin saadaan, vaikka varmasti petrattavaakin jäi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun mittari näyttää kymmeniä pakkasasteita, kalastus alkaa yleensä muuttua kärsimykseksi. Talvi onkin erinomaista aikaa huoltaa välineet tulevaa kautta varten. Kun kalastuskausi on kuumimmillaan, silloin harvoin riittää aikaa vaihdella koukkuja tai hitsailla jigejä. Mutta kun television ääreen istuessa ottaa syliinsä yhden vieherasian ja käy koukut läpi, huolto tulee tehtyä melkein itsekseen ja uusi kalastuskausi starttaa entistä valmiimpana. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuslaki on muuttunut vuodelle 2024. Vapaa-ajankalastajilla on ilmoitusvelvollisuus koskien uhanalaisia kaloja sekä vieraslajeja. Omakala-sovellus tarjoaa helpon tavan hoitaa velvollisuus. Lain perusteena on tarve saada mahdollisimman hyvä kuva näiden kalojen tilasta ja kantojen kehityksestä. Omakala tarjoaa käyttäjälle muutakin kuin ilmoituskanavan. Kuuntele Jari Ranniston podcast, jossa perehdytään asiaan tarkemmin. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Hissipilkintä on tekniikka, joka soveltuu sekä kalojen etsintään välivedestä että erityisesti ahvenen aktivointiin. Pilkkijältä tekniikka vaatii aktiivisuutta, mutta kalustopuolella pärjää samoilla välineillä kuin muulloinkin. Ahvenen hissipilkinnässä tehokkain viehe on yleensä tasapainopilkki ja saaliskalat keskimääräistä karkeampia. Siian kohdalla kohteena ovat kalaa syövät isompikokoiset yksilöt. Jari Rannisto kertoo tuoreimmassa podcastissa kokemuksiaan hissipilkinnästä ja siihen sopivista välineistä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jääkalastuksen suosio kasvaa! Periteinen pilkkiminen on kehittynyt ja monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeasti, eikä kaikkia jääkalastuksen muotoja enää välttämättä tunnista pilkkimiseksi. Välineet ovat kehittyneet isoin harppauksin ja käyttömukavuus sekä -mahdollisuudet lisääntyneet. Tässä Kalastajan Radion jaksossa tarkastelemme millaisia kalastajia jäällä liikkuu ja miten he kalastavat. Kalastajaryhmiä tarkastellaan käytettävien välineiden kautta - millaisia välineitä he käyttävät ja miten ne ovat kehittyneet. Tämän Kalastajan Radion jakson toimittajana meillä on vieraileva tähti Kimmo ”Mokki” Mänttäri, joka on ollut kalastuksessa mukana liki koko elämänsä. Harrastuksen ohella, Kimmo on vaikuttanut viimeisen neljännesvuosisadan mm. Rapalalla monissa eri tehtävissä – myynnistä, koulutukseen, tuotekehitykseen ja -testaukseen. Kerrassaan mukava mies ja monipuolinen kalastaja – eikä yhtään hassumpi tarinankertojakaan. 😊 Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Siika on vesistöihimme eniten istutettu kalalaji. Istutuksia tehdään rannikkoalueilta pikkujärville asti. Siikalajeja erotellaan useampiakin, vaikka lajittelu jakaakin mielipiteitä. Vapakalastajalle siika on pienisuisena ja ajoittain ravintonsa puolesta hyvinkin valikoivana haasteellinen vastapeluri. Parvikalana se on kuitenkin siitä kiitollinen, että yleensä toimivan metodin ja vieheen löytyminen tarkoittaa yleensä useamman kalan saalista. Siika nauttii ruokakalana suurta arvostusta aivan aiheestakin. Siian pyynti ei myöskään pääsääntöisesti kohdistu uhanalaisiin kantoihin. Kuuntele Jari Ranniston podcast ja tutustu paremmin tähän herkulliseen mutta oikukkaaseen vastapeluriin ja sen kalastukseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suurkalojen pyynti on kalastuksen kuninkuusluokka, ja kukapa ei isoa kalaa haluaisi saada. Mutta tässä, jos missä pätee sanonta nallekarkkien jakautumisesta, tasan eivät mene myöskään isot kalat. Suuria kaloja voisi kalastuksen näkökulmasta ajatella omina lajeinaan. Suurhauenkalastaja ei tavoittele normaalin kokoisia haukia, ja toisaalta hauenkalastaja saa suurhaukia saaliikseen vain sattumalta. Jaksossa pohditaan, mitä tehdä toisin, jos kalastuksen kuninkuusluokkaan siirtyminen kiinnostaa, ja toisaalta, minkälaisia vastuita kertynyt tieto ja taito tuo mukanaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vanha hokema sanoo, että vanhuus ei tule yksin. Ei niin, sen myötä tulee monenlaista kremppaa, jotka tuovat muun muassa kalastusharrastamiseen lisää haastetta. Näkö heikkenee, lihaksisto jäykistyy, pissattaakin tämän tästä. Kuuntele 48-vuotiaan toimittajan omaelämäkerrallinen ruikutus ja jos kuulut samaan sukupolveen, voivottele rohkeasti mukana. Ja jos olet nuorempi ja ajattelet, ettei tämä koske aikanaan sinua niin, heh heh! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lirkkiminen on kalastuksen laji, jossa lyhyellä vavalla, pikkiriikkisellä koukulla ja mitättömän kokoisella syötin palalla ongitaan pieniä kaloja hämärässä, otsalampun valoa hyväksi käyttäen. Jos itse lajikalastus ei kiinnosta, kannattaa joskus iltahämärissä mennä kirkkaan lampun kanssa tutkimaan rantavesiä. Kahlaamattakin pääsee näkemään kaloja, samoin laitureilta vaikka makuuasennosta. Hyvänä iltana voi bongata vaikka kymmenen eri kalalajia ja joukon muita vesieläimiä. Öinen vedenalainen maailma on yllättävän mielenkiintoinen! Liity Niko Saton ja Petri Variksen seuraan rannalle lirkkimään ja tutkimaan vedenalaista maailmaa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuolleen täkykalan käyttö jigauksessa on tehokas tapa erityisesti kylmässä vedessä kalastettaessa. Keski-Euroopassa se on suosittu tapa erityisesti talvikaudella kuhan tavoittelussa. Sopivilla välineillä täkyä voidaan uittaa myös niin hauelle kuin ahvenellekin. Kuolleen täkykalan käyttö on hieman hitaampaa ja työläämpää kuin jigin käyttö, mutta haastavissa oloissa usein erittäin tehokasta. Toimittaja Jari Rannisto perehdyttää lajin saloihin ja kertoo omia kokemuksiaan aiheen ympäriltä vuosien saatosta. Voit katsoa miten saat täkyn viritettyä jigipäähän Kalastajan Kanavan YouTubesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jigaustekniikoita on maailmalla runsaasti. Kalastustoimittaja Jari Rannisto kertoo, mistä tekniikat ovat lähtöisin ja mitä reittiä ne tulevat Suomeen. Myös lainsäädäntö vaikuttaa myös jigaukseen. Osa muutoksista tapahtuu varsin nopeasti. Mitä tämä tarkoittaa jigikalastuksen osalta? Mitkä ovat parin tulevan kauden trendit ja uudet tekniikat? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.