Kalastajan Radio by Kalastajan Kanava

Ahven on varmasti yksi tutuimmista kalalajeistamme. Se on runsaslukuinen saaliskala ja tarjoaa saalisriemun kesäiselle mato-onkijallekin. Tässä jaksossa Anssi Leppänen tutustuttaa meidät peruskalalajeista kansalliskalaamme ahveneen. Asiantuntijavieraana on yliopistotutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän kertoo muun muassa sen, vaikuttaako veden tummuus todellakin ahvenen väritykseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kala-alan ammattikoulutuksesta valmistuu osaajia kalastajista kalavesien hoitajiin. Osa ammateista on sellaisia, joissa työllistyminen onnistuu parhaiten yrittäjänä. Osalle taas löytyy palkkatyötä suhteellisen hyvin. Oppilaitosten hyvät työelämäyhteydet ohjaavat opiskelijat sellaisten työnantajien luokse, joilla on tarvetta työvoimalle. Anssi Leppänen tarttuu nettikeskustelun avulla siihen, millainen mielikuva alan työmahdollisuuksista ihmisillä on. Kalastajan Radion podcastissa koulutuksesta ja siitä miten sillä työllistyy, ovat kertomassa myös lehtorit Niklas Lankisch ja Arto Immonen koulutuskeskus Salpauksesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalalajeja esittelevässä Kalastajan Radion sarjassa puhutaan tänään siiasta. Kala tuntuu olevan niin mestarillinen muokkamaan elämäänsä ympäristön mukaan, että kansansuussa puhutaan siitä monella etuliitteellä höystettynä. Kaikki ovat kuitenkin samaa lajia biologisesti katsottuna. Anssi Leppäsen haastateltava tutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo muun muassa, että siian eriytyminen useaksi eri lajiksi on mahdollista, mutta henkeään ei kannata pidätellä. Sen verran pitkästä prosessista on kyse. Tutustu siikaan tarkemmin myös täältä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tästä alkaa Kalastajan Radion uusi podcast-sarja, jossa Anssi Leppänen tutustuttaa meidät peruskalalajeihin. Made on monen verkkokalastajan talvinen herkku. Se on ainoa makeissa vesissämme viihtyvä turskan sukulainen. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tutustutaan syvänteissä viihtyvään helposti tunnistettavaan kalaan. Vaan maistuuko kesäinen made huonommalle kuin talvinen? Tähän uskomukseen oman vastauksensa antaa jaksossa Itä-Suomen yliopiston tutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen. Toimittajana Anssi Leppänen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Heinävedellä sijaitsevan Palokin voimalaitoksen omistajat ja valtio ovat saaneet keskustelut tänä vuonna alkuun. Saimaan järvilohen ja -taimenen kantojen osalta tärkeänä pidettyjen alueiden saamista kalojen lisääntymiskäyttöön yritetään jälleen ratkaista. Samaan aikaan järvilohen kantaa pidetään yllä viljelyn avulla. Yhtälö ei ole helppo ja varmoja ratkaisuja ei ole kenelläkään. Anssi Leppänen pureutuu aiheeseen Kalastajan Radion podcastissa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tänä talvena on moni talvikalastaja katsellut kaihoisasti järvelle. Jääpeitettä ei ainakaan isompiin järviin ole muodostunut. Miten ilmastonmuutoksen ja vesien lämpötilavaihtelujen kanssa pärjäävät kalat? Sitä pohditaan Kalastajan Radion podcastissa. Anssi Leppäsen vieraana on työkseen vesistöjä ja niiden lajeja tutkiva professori Raino Kortet Itä-Suomen yliopistosta. Podcastissa selviää myös mihin sitä jääkantta oikeastaan tarvitaan vesistöissä vai tarvitaanko ensinkään. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Etenkin alkuruokapöydät notkuvat joulun aikaan kalaherkkuja. Moni kalastaja käyttää omia syksyn saaliitaan joulun kalaisiin ruokalajeihin. Myös kalakauppa käy kiivaimmillaan joulun aikaan. Jouluisiin kalaperinteisiin, historiaan, muistoihin ja vähän nykyaikaankin tutustuu Kalastajan Radion podcastissa Anssi Leppänen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaelluskalakantojen palauttaminen vesivoiman tuottamiseen valjastettuihin jokiin voi tuntua ikuisuusprojektilta. Rahaakin palaa miljoonia ajan mittaan. Voimalaitosyhtiöllä on toki velvoiteistutuksensa, mutta se pelkästään ei palauta luonnollisia kantoja. Tarvitaan paljon muutakin työtä. Ratkaisut syntyvät usein kokeilun ja kokemusten kautta. Iijoella on kaikkiaan viisi voimalaitosta. Niistä yhteen on tehty alasvaelluksen mahdollistava reitti. Lohien ja taimenten nouseminen takaisin sen sijaan on täysin ihmisavun varassa, vaikka kehitystyötä on tehty jo vuosikymmeniä. Muihin neljään voimalaitokseenkin olisi kehitettävä omat ratkaisunsa. Kalastajan Radiossa puhutaan tänään siitä miten hitaita prosessit vaelluskalakannan palauttamiseksi ovat ja mitä projektipäällikkö Mirko Laakkonen kokee työssään saavansa aikaiseksi. Toimittajana Anssi Leppänen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastonhoitomaksu on kalastajan perusmaksu, joka on Suomessa ollut voimassa vuodesta 2016. Maksu koskee tällä hetkellä 18-69 vuotiaita. 47 euron vuosimaksu on monen mielestä yksi kalastuksen halvimmista kustannuksista. Joidenkin mielestä summa tuntuu kuitenkin liian korkealta ja maksamista vältellään. Paljonko vapaamatkustajia on, sitä on ehkä mahdoton sanoa. Kalastonhoitomaksuun ja siitä käytävään keskusteluun Kalastajan Radiossa pureutuu Anssi Leppänen Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholmin kanssa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Meritaimenen kanta on kohentunut vuosikymmenten mittaan. Kalojen keskikoko on samaan aikaan kuitenkin pienentynyt, arvioi meritaimenta jo 80-luvulta kalastanut Markku Tiusanen. Kalastajien määrä ei samaan aikaan ole välttämättä lisääntynyt mutta uistelusta ja verkoista on siirrytty heittokalastukseen. Vieläkö itsekalastetun meritaimenen onnistuu saamaan joulupöytään ja mistä? Markku Tiusanen on Anssi Leppäsen vieraana Kalastajan Radiossa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvien ja meren jäätyminen kutsuu talvikalastajia pilkille, täkypyyntiin ja myös verkoille. Ohuilla jäillä liikkumiseen sisältyy aina vaaran paikkoja. Naskalit useimmilla jäällä liikkujilla on jo mukanaan. Kaksin on aina turvallisempaa jäällä, kun muistaa tietyt seikat. Myös pukeutumisella on väliä. Pelastus- ja paukkuliivit eivät kuulu jäälle, sillä sen sijaan ne saattavat vaikeuttaa jopa jäistä nousemista. Talvikalastuksen jääturvallisuudesta toimittaja Anssi Leppäsen kanssa keskustelemassa ovat Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen ja talviverkoilla kalastava Jari Lind. Podcastissa myös vinkit jäistä pelastautumisen harjoitteluun. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Pärjääkö yhdellä vieheellä? Siis sillä sinisellä lusikalla, jolla ”aina on tullut kalaa”. Tai tarvitaanko muka monta kelaa ja vapaa, kun vain yhtä kerrallaan voi käyttää. Eri kalalajien kalastus erilaisilla vieheillä ja eri tilanteissa on valtavan paljon muutakin kuin peruslusikan heittämistä kaislikonreunassa ja siksi sekä vieheitä että kela-vapasettejä tarvitaan useita. Tässä podcastissa kuulet pintaraapaisun tilanteista, joissa erilaisia vieheitä ja välineitä tarvitaan. Ja löytyypä jutusta muutama sellainen yksityiskohta, jonka yli 40 vuotta kalastanut toimittajakin on vasta oppinut. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vetouistelun Suomen mestaruuden voittaneen venekunnan Jari Hurskainen toimittaja Jari Ranniston haastattelussa. Tuore mestari kertoo heidän voiton reseptinsä niin vetovauhdin kuin uistelupaikkojen suhteen. Samalla hän antaa hyviä vinkkejä erityisesti kuhan uistelusta kiinnostuneille kalastajille. Näillä vinkeillä mökkiuistelijakin saa kuhan paljon todennäköisemmin siimansa päähän. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kannattaako kalapäiväkirjaa pitää? Ja jos siihen ryhtyy, pitääkö sitä opiksi vai huviksi. Toukokuussa 2025 toimittajamme Niko Satto sai 5000. kalapäiväkirjaan merkitsemänsä hauen. Kala tuli vastaavalla setillä kuin hänen ensimmäinen kalapäiväkirjaan merkitsemänsä kala melkein 38 vuotta aiemmin, 12.6.1987. Aivan ensimmäisen hauen Niko tosin sai jo syyskuussa 1982, mutta uran alkupuolelta kourallinen kaloja tilastoista puuttuu. Nikon päiväkirjassa on kaikkiaan yli 10 000 omaa kalaa ja satojen kalakavereiden saamien suurten kalojen tiedot. Säätilaa Niko ei kuitenkaan merkitse eli kalapäiväkirja ei ole hänelle oppimisväline vaan muistin tuki ja tilastonikkaroinnista kiinnostuneelle tietovarasto, josta voi seurailla vaikkapa oman kalastushistoriansa kehitystä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

”Matkustaja-alus Estonia on uponnut”, kertoi uutislähetys aamulla 28.4.1994. Niko, Petri ja Petteri lähtivät silti suunnitelman mukaisesti uistelemaan. Oliko järkeä vai ei? Kun aivot kehittyvät, viimeisenä kypsyy etuaivolohko. Etuaivolohkon kehittymättömyys vaikuttaa muun muassa impulsiivisuuteen, asioiden ennakointiin ja suunnitteluun. Varsinkin nuoret miehet ovat juuri tästä syystä tunnettuja riskinottajia. Tässä podcastissa toimittajamme Niko Satto ja yli 30-vuotisen yhteisen kalastustaipaleen hänen kanssaan tehnyt Petri Varis muistelevat typerimpiä ottamiaan riskejä kalastusuransa varrelta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Aprillipäivä on käsillä ja pääsiäinenkin tuloillaan. Niiden kunniaksi toimittajamme Nipa muisteli omien kalareissujensa mämmikourailuja eli tunarointeja ja hölmöilyjä. Vastaavasti aprillijuksaamisen hengessä Nipa muisteli erikoisimpia, kalavaleilta kuulostavia, tositapahtumia vuosien varrelta. Parissakin kohdassa hän puhuu ihan aidosti palturia. Kuuntele tarina ja käy kurkkaamassa kuvat Kalastajan Kanavan Instagramista. Missä kohdissa toimittajalta menivät mämmit ja pashat sekaisin? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Syötin käyttäminen pilkinnässä antaa ajoittain selkeästi lisää saalista. Osa pilkkitekniikoista perustuu hyvin pitkälle syötin kalastavuuteen. Toisissa syötti antaa hieman lisätehoa. Harvoin sen käytöstä on kuitenkaan haittaa. Sopivia syöttejä on moneen lähtöön. Kuuntele uusi podcast, jossa toimittaja Jari Rannisto haastattelee pilkkisyöteistä pitkän linjan kilpakalastajaa ja välinekauppiasta Tom Sirviötä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lohikalojen lahkon ja lohien heimon nimikkolaji on lohi (Salmo salar). Se on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva kala, joka on aikamoisissa vaikeuksissa. Kirjolohi taas on Suomessa lisääntymätön vieraslaji, jota istutetaan vapaa-ajankalastajien pyydettäväksi ja viljellään ruoaksi. Lohtakin viljellään, mutta enimmäkseen Norjassa. Monet ammattitoimittajatkin puhuvat kirjolohesta lohena. Vaikka kirjolohikin kuuluu lohikalojen lahkoon ja lohien heimoon, se kuuluu kokonaan eri sukuun, tyynenmerenlohiin. Vain Salmo salar -lajin lohesta pitäisi puhua lohena ja kirjolohesta kirjolohena. Ja kaupan tiskiltä kannattaisi ennemmin ostaa kotimaista kirjolohta kuin viljeltyä Norjan lohta. Kuuntele miksi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Liveluotainten käyttö on kuin sähköautoilu. Melkein jokaisella on siitä mielipide, riippumatta siitä, onko sellaista koskaan kokeillut. Jopa elektronisille härpäkkeille allerginen, umpikelaamisen, mustavalkoisten Suomi-filmien ja iskelmämusiikin nimiin vannova Kalastajan Radion toimittaja saattaa kuitenkin odottamatta hurahtaa kalastamaan ”telkkareilla” ja vieläpä myöntää argumentoineensa liveluotainten välttelyn perusteet monelta osin aivan metsikköön. Niko Satto ja Petri Varis eivät tässä podcastissa jaa vinkkejä liveluotaamiseen tekniikkaan vaan pohtivat luotaamista ja luotaamattomuutta lähinnä ”kulttuuriantropologisesta” näkökulmasta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lohikannat ovat taantuneet Atlantiin laskevissa joissa jo useiden vuosien ajan. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro avaa toimittaja Jari Ranniston haastattelussa syitä lohikantojen alamäen taustoilta ja kertoo muun muassa, mitä kyttyrälohen ja lohen kaupallisen kassiviljelyn vaikutuksista tiedetään. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.