Bisnespaiva

Moni asia työelämässä – ja toki elämässä yleensä – liittyy matematikkaan ilman, että välttämättä edes sitä itse tajuamme. Viimeisimpänä tekoäly on tuonut sen osaksi monen arkea entistä näkyvämmin. Ei siis olekaan aivan tuulesta temmattua, että matemaattinen tausta voisi olla hyödyksi myös erilaisissa työtehtävissä erityisesti teknologia-alalla. Tämän kertainen vieraamme tietääkin asiasta yhtä sun toista. Miten matemaatikoksi oikein päästään? Entä mitä hyötyä siitä on voi olla toimitusjohtajan työssä? Sirkkiksen ja Katriinan vieraana Dell Technologies Suomen toimitusjohtaja ja Baltian-maiden maajohtaja Riikka Salminen, joka on taustaltaan juurikin matemaatikko.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – vaiettu ilmiö Suomessa? Lehtien palstat ja uutisotsikot ovat viime kuukausina täyttyneet syntyvyyskeskustelusta sekä erilaisista ilmiöistä aiheen ympärillä. Aihe herättää tunteita – ymmärrettävästi. Yksi näkökulma, jonka koemme jääneen vähemmälle huomiolle on raskaus- ja perhevapaisiin liittyvä syrjintä. Monelle saattaa esimerkiksi tulla yllätyksenä, että väestötasolla joka neljäs on kokenut raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Mitkä ovat yleisimmät raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ilmenemismuodot? Entä millainen rooli johtamisella ja organisaatiokulttuurilla on kyseisen syrjinnän muodon ylläpitämisessä tai vähentämisessä? Katriinan ja Sirkkiksen vieraana raskaus- ja perhevapaasyrjintää syvemmin tutkinut Maiju Haltia-Nurmi.

Oli kyse mistä toimialasta tahansa, yksi asia yhdistää yritystä kuin yritystä: kasvun tavoittelu. Vaikka näkökulma saattaa tuntua suurten missioiden keskellä kyyniseltä, on jokaisen yrityksen olemassaolon kannalta välttämätöntä, että osakkaille luodaan arvoa. Toisin sanoen kasvu mahdollistaa pitkällä tähtäimellä myös ylevämmät visiot ja haaveet. Samaa ajatusta voidaan soveltaa myös Suomi Oy Ab:hen, jonka osakkaita me kaikki olemme. Jo pidemmän aikaa Suomen talouden kasvu on ollut hyvin mollivoittoista. Siksi kysymmekin: Miten voisimme kääntää kurssin? Entä mikä on suomalaisten yritysten rooli Suomen talouskasvussa? Sirkkiksen ja Katriinan kanssa keskustelemassa ja näkemyksiään jakamassa Kasvuryhmän toimitusjohtaja Heli Hytönen.

Vaikka kansainvälisyys on nykyään monen suomalaisen yrityksen arkipäivää alusta asti ja valtioiden rajat osana globaalia maailmaa ovat hämärtyneet, ei onnistuminen "kv-markkinoilla" ole edelleenkään itsestäänselvää. Onnistuminen vaatii myyntiä ja myynti puolestaan kohtaamisia sekä ymmärrystä potentiaalisten asiakkaiden tarpeista ja toiveista – oli kyse sitten tuotteista tai palveluista. Pääsääntönä onkin tuntea paitsi markkina myös kulttuuri, johon lähdetään. Mitkä ovat tärkeimmät askeleet matkalla onnistuneeseen kansainväliseen liiketoimintaan? Oivalluksistaan Katriinalle ja Sirkkikselle kertomassa Omnigymin toimitusjohtaja ja Menestys syntyy asiakaskokemksesta -kirjan kirjoittaja Kirsti Laasio.

Moni yritys tavoittelee asemaa oman alansa ajatusjohtajana; kysyttynä suunnannäyttäjänä, jota seurataan ja kuunnellaan. Eikä ihme, sillä asema kärjessä tuo mukanaan myös kaupallista potentiaalia ja vetovoimaa. Yritysten missioista ja korulauseista viis ajatusjohtajuus vaatii kuitenkin henkilöitä ja henkilöitymistä. Yritysten johtajilla on ratkaiseva rooli siinä, ottaako yritys paikan ajatusjohtajana vai ei. Ilman heidän panostaan ja vastuunkantoaan mahdollisuuteen tarttuu todennäköisesti joku muu. Miten ajatusjohtajaksi sitten tullaan? Mikä aseman todellinen vaikuttavuus oikein on ja miten sitä mitataan? Entä mikä rooli tässä kaikessa on medialla ja tekoälyllä? Sirkkiksen ja Katriinan vieraana Bonfire Agencyn toimitusjohtaja ja perustajaosakas Laura Pääkkönen.

Siinä, missä verkostoituminen voi meissä suomalaisissa herättää hieman tuskaisiakin tunteita, verkostojen merkitys etenkin työelämän kannalta on ilmeinen. Ne luovat liiketoimintaa ja avaavat ovia uusista työpaikoista hallituspaikkoihin. Verkostot ovat lisäksi paljon muuta. Bisnespäivän yhteistö on tästä hyvä esimerkki: kyse on myös ystävyydestä, tuesta, sparrailusta ja inspiraatiosta. Mitä ovat hyvät tavat lähteä mukaan keskusteluun? Tykkäävätkö suomalaiset jutella säästä? Entä voiko liidejä löytää myös lasten urheiluharrastuksesta? Verkostoista Katriina ja Sirkka-Liisan kanssa puhumassa Boardman Oy:n toimitusjohtaja Taru Lindeman.

Naisten osuus kansainvälisten teknologiafirmojen johdossa on suhteellisesti hyvä: Esimerkiksi Google Cloudilla sekä Nordicin että Suomen laivoja navigoi nainen. Samaan aikaan teknologia-alalla tunnetusti myös kipuillaan siitä, ettei "naisia vain löydy". Jos asiaa katsoo puhtaasti globaalien suuryritysten näkökulmasta, on tilanne todennäköisesti yhtä kaksipiippuinen. Siinä, missä suuri pelikenttä mahdollistaa laajemmat verkostot, tuo se samalla mukanaan tasapainottelua eri kulttuurien ja tapojen välillä. Mistä hyviä naispuolisia johtajia löytyy? Entä miltä yritysjohdon diversiteetti näyttää muulla kuten USA:ssa tai muissa Pohjoismaissa? Omasta matkastaan johtotehtäviin kansainvälisessä suuryrityksessä Katriinan ja Sirkkiksen vieraana puhumassa Google Cloudin maajohtajan Carita Mäkinen, joka sattuu olemaan myös Katriinan entinen kollega.

Vuonna 2017 Yle Urheilu teki laajan selvityksen palkkatasa-arvon tilanteesta huippu-urheilussa. Selvityksen mukaan jalkapallossa naisen euro oli neljä senttiä: Naisten A-maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajat ansaitsivat keskimäärin 17 298 euroa vuodessa miesten vastaavan luvun ollessa yli 400 000. Samaan vuoteen mennessä "Helmarit" olivat pelanneet EM-kisoissa jo kolmeen otteeseen päästen parhaillaan välieriin asti. Miesten joukkue ei ollut kertaakaan selviytynyt edes lopputurnaukseen. Vaikka seitsemässä vuodessa on menty eteenpäin, harva suomalainen nainen pystyy elättämään itsensä pelaamalla jalkapalloa. Millaisia haasteita naisten jalkapallon ammattimaisuuden kehittämisessä Suomessa oikein on? Entä miten osaavia naisia voitaisiin rohkaista tavoittelemaan johtotehtäviä myös urheilun parissa? Aiheesta ja omasta polustaan Sirkkiksen ja Katriinan kanssa juttelemaan Mariet Louhento, joka hyppäsi taannoin yritysmaailmasta jalkapallon pariin.

Rahoitussektori on ollut pitkään suht perinteinen ja miesvaltainen. Samaan aikaan Verohallinnon tuloverotilastoiden mukaan naisten pääomatulojen kohdalla euro oli vain 44 senttiä vuonna 2019 – ansiotuloissa sama luku oli 77 senttiä. Vieraanamme on kuitenkin jo toista kertaa naistoimitusjohtaja juuri finanssialalta. Ovatko pankit siis ottaneet kaikesta huolimatta askeleita kohti diversiteettiä voimakkaammin kuin muut toimialat? Mitä pankkialalla tällä hetkellä oikein tapahtuu? Entä mitä neuvoja sijoittajien kannattaisi tällä hetkellä kuunnella? Katriinan ja Sirkkiksen kanssa johtamisesta ja rahasta keskustelemassa S-pankin toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen.

Keskustelu yritysten roolista osana yhteiskuntaa helposti jämähtää vastuullisuustasolle. Vaikka on luonnollisesti tärkeää edelleen huomioida, miten yritykset pyörittävät arkeaan kestävyyden näkökulmasta, johtaa tällainen lähestymistapa helposti harhaan. Kun yritysten toimintaa sen sijaan tutkaillaan kokonaisvaltaisesti, katse kääntyy ydinliiketoiminnan suurimpiin negatiivisiin ja positiivisiin vaikutuksiin. Mitä jokaisen johtajan tulisi ymmärtää yritysten nettovaikutuksesta? Entä mikä oikeasti on vastuullisuuden ja vaikuttavuuden ero? Sirkkiksen ja Katriinan vieraana aiheesta kertomassa lisää Uprightin perustaja ja toimitusjohtaja Annu Nieminen.

Keskuskauppakamarin tutkimuksen mukaan naistoimitusjohtajia on pörssiyhtiöissä “huimat” 12, mikä vastaa 9 prosenttia kaikista pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista. Miten naisia saataisiin enemmän etenemään toimitusjohtajiksi myös pörssiyrityksiin? Uskalletaanko Suomessa ylipäätään investoida tarpeeksi tulevaisuuden kasvuun tällä hetkellä? Toimitusjohtajuudesta Katriinan ja Sirkkiksen kanssa keskustelemassa OP:lla Yrityspankin toimitusjohtajana toimiva Katja Keitaanniemi.

Tällä hetkellä yleinen neuvo aloittaa monimuotoisuus- ja inklusiivisuustyö on aluksi kartoittaa nykytila, jonka pohjalta asetetaan mittarit ja tavoitteet tulevaisuuden toimille. Keskiössä on erilaiset henkilötiedot, joita ei tosin voi kerätä aivan miten sattuu: Esimerkiksi jo allergiatietojen ylläpitäminen on kiellettyä henkilötietojen yhteydessä. Millaisia rajoituksia tietosuojalainsäädäntö käytännössä asettaa henkilötietojen keräämiselle monimuotoisuuskartoituksissa? Miten organisaatiot voivat tasapainoilla monimuotoisuusdatan keräämiseen liittyvien tarpeiden ja tietosuoja-vaatimusten välillä? Aiheesta Katriinan ja Sirkkiksen kanssa keskustelemassa Dittmar&Indreniuksen osakas Suvi Knaapila.

Suomen tuottavuus ei kehity tarvittavaa vauhtia eikä työvoimaa ole riittävästi. Kipuilua on erityisesti terveydenhuolto- ja palvelusektoreilla. Ratkaisukeinojen joukosta esiin nousee työperäinen maahanmuutto, jonka tarve on kiistaton. Samalla luomme kuitenkin itse haasteita onnistumisen tielle mm. kielitaitoon liittyen. Maahanmuutto ja terveydenhuoltosektorin nykytila herättävät helposti tunteita. Mutta mitä näkemyksiä ja oppeja on molemmista omakohtaisia kokemuksia omaavalla Hoiwan toimistusjohtajalla Fadumo Alilla? Fadumo on myös palkittu Espoon vuoden yrittäjänä 2022. Jaksossa Fadumo nostaa esiin mm. työyhteisövalmennuksen mahdollisuudet terveydenhuoltoalan parantamisessa sekä hyviä kokemuksia siitä, miten työyhteisön tapa tehdä työtä parantuu diversiteetin takia – ei vain kiireessä tarvittavien lisäkäsien kautta.

On aika tutustua tarkemmin myös toiseen juontajistamme: Recordlyn toimitusjohtajaan ja yhteen perustajista Katriina Kiviluotoon. Recordlyllä Katriina on datateknologioiden huippuasiantuntijoiden ympäröimänä. He ovat Katriinan mukaan onnistuneet toteuttamaan kaikki ne ratkaisut, joita asiakkaille on vuosien varrella luvattu. Katriina kertoo, mitä hänen mielestään olisi nyt tärkeintä saada yrityksissä ratkaistua, jotta data saataisiin valjastettua liiketoiminnan apuriksi. Ääniteknikko Lari Palander.

Pankkimaailmaa ei välttämättä ensimmäisenä yhdistetä työhön paremman maailman puolesta. Toisaalta toimitusjohtajuus mielletään helposti yksinäiseksi pestiksi. Fintech alalla toimiva Enfuce haastaa molempia näkemyksiä tausta-ajatuksenaan se, että maailma olisi oikeasti parempi paikka, koska Enfuce on olemassa. Tätä kohti pyritään rohkeasti omaa tietä kulkien ja yrityksen ohjaksissa toimiikin myös kaksi toimitusjohtajaa. Miltä tuntuu kasvattaa yritystä rohkealla visiolla ja samaan aikaan uskaltaa investoida miljoonia tulevaisuuteen? Entä miten jaettu johtajuus toimii käytännössä? Yhdessä Sirkka-Liisan kanssa kasvuyrityksen rakentamisesta puhumassa Enfucen perustaja ja Co-CEO Monika Liikamaa.

Suomessa toimivien yritysten investoinnit eivät ole kasvaneet vuosikymmeneen samalla, kun Pisa-tulokset ja yleinen koulutustaso laskee. Kyseinen tilanne kotimaisten yritysten kasvun ja innovaatioiden tiimoilta tekee olon hieman epämkavaksi. Tästä huolimatta – tai ehkä jopa sitä suuremmalla syyllä – on nokianostalgian tai liiallisen osoittelun sijaan aika tarttua rohkeasti uusiin innovaatioihin ja niiden avulla palata kasvun tielle. Miten muuttaa suuntaa ja saada kasvua aikaan myös haastavina aikoina? Mitä "insinöörikansana" voisimme tehdä myydäksemme paremmin? Asiasta keskustelemassa ja myyttejä murtamassa Katriinan ja Sirkkiksen kanssa IT-alan TOP vaikuttajana ja vuoden myynnin johtajana 2019:kin tunnettu Fujitsun varatoimitusjohtaja Ilona Ylinampa.

Olemme jo useamman jakson aikana kuulleet erilaisten johtotehtävissa toimivien naisten kokemuksia ja näkemyksiä oman matkansa varrelta. Mutta millaisia tarinoita pöydän toiselta puolelta löytyy? Ensimmäisenä Bisnespäivän juontajakaksikosta omasta polustaan kertomassa Sirkkis. Usein puhutaan, että naiset eivät voi nousta tukitoimista toimitusjohtajiksi. Sirkkis on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että näin ei aina ole. Päinvastoin; tukitoimien kautta saattaa muodostua uniikki kombinaatio ja läpileikkaus yrityksen toimintaan ja yhteisöön. Ääniteknikko Lari Palander.

Resilienssi on yksi viime vuosien käytetyimmistä termeistä. Ihmekös tuo: Katriinan sanoja lainataksemme nykyinen maailmanmeno kuluttaa mentaalikapasiteettia sen verran tehokkaasti, että jokaisella meistä on varmasti resilienssi ollut koetuksella. Miten resilienssiä voi kasvattaa sekä yksilönä että tiiminä? Entä mikä rooli tunteilla on tässä kaikessa? Katriinan ja Sirkkiksen vieraana resilienssistä keskustelemassa viestinnän ja muutosjohtamisen konkari Kaija Pohjala.

Erityisesti uran alkuvaiheilla hallitustyö voi tuntua etäiseltä, epämääräiseltä tai jopa mystiseltä. Vaikka hallituksissa tilanne naisten osuutta ajatellen on usein parempi kuin esimerkiksi pörssiyritysten johtoryhmiä tutkaillessa, on työtä vielä tehtävänä myös tasa-arvon saralla. Työhön liittyy myös paljon myyttejä, joista yleisimpiä on ensimmäisen hallituspaikan saamisen vaikeus. Miten hallitustyöstä voi tehdä itselleen uran? Entä mikä on hallitusten rooli toisaalta sekä johtoryhmien että hallitusten itsensä monimuotoisuuden lisäämisessä? Myyttejä murtamassa ja omaa uratarinaansa avaamassa Sirkkiksen ja Katriinan kanssa hallitustyön ammattilainen Hanna Sievinen.

Esikuvista puhuttaessa mieleen nousee helposti ensimmäisenä lapsuuden idolit. Vaikuttavimmat esikuvat eivät kuitenkaan usein pukeudu viittaan, heilu rokkitähtinä lavalla tai kiepauta ilmaveivejä MM-kisojen välierissä. Kyse on pikemminkin silmiä avaavasta representaatiosta, joka poistaa arkisiakin raja-aitoja. Tämä löytyy kantavana ajatuksena myös Bisnespäivän taustalta: Tyttäret – sekä nuoret että vanhat – tarvitsevat esikuvia valaisemaan erilaisia vaihtoehtoja ja kannustamaan heitä kulkemaan polkujaan pää pystyssä. Yksi monipuolisimmista vaihtoehdoista on toimia yrittäjänä. Menestyneiden naisyrittäjien lista on kuitenkin vielä suhteellisen lyhyt sekä Suomessa että kansainvälisesti. Miten huikeita naisyrittäjätarinoita saataisiin syntymään lisää ja mikä merkitys esikuvilla onkaan tässä kaikessa? Aiheesta Sirkkiksen ja Katriinan kanssa kertomassa lisää Female Founders Suomen perustaja ja toimitusjohtaja Anna Pyykkö.