Kulttuuriykkonen

Antoine Fuquan ohjaama Michael (2026) seuraa Michael Jacksonin elämänvaiheita valikoiden. Kulttuuriykkösen keskustelussa ruoditaan, kuinka hyvin elokuva onnistuu. Jacksonin uraa leimanneita syytöksiä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä elokuvassa ei tuoda esiin. Keskustelemassa ovat kulttuuritoimittajat Mikko-Pekka Heikkinen ja Anton Vanha-Majamaa. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja moraalikysymyksistä ovat keskustelemassa professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Juontajana on Pietari Kylmälä. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä. Perjantaistudiota voi seurata sekä radiossa että Areenassa, hakusanalla "Kulttuuriykkösen perjantaistudio". Tämän viikon lähetyksessä käsitellään laajasti elokuviin liittyviä kysymyksiä. Jarkko Tontti avaa keskustelun tuoreesta Michael Jackson -elämäkertaelokuvasta ja siihen liittyvästä kohusta. Keskusteluissa pohditaan, miten esittää kiistanalaisia henkilöitä elämäkerroissa sekä millaisia ratkaisuja elokuvantekijät ovat tehneet. Yrittääkö elokuva valkopestä tähden ryvettyneen maineen. Jari Sedergrenin johdolla tarkastellaan tekoälyn ja digitaalisen teknologian vaikutusta elokuvatuotantoon. Aiheena ovat edesmenneiden henkilöiden tuominen takaisin valkokankaalle ja siihen liittyvät eettiset ja sopimustekniset kysymykset. Kuollut Val Kilver esiintyy nyt ai-hahmona uudessa westernissä. Onko tämä etovaa, karmivaa ja epäeettistä - vai kiehtova mahdollisuus? Ohjelmassa käsitellään myös ajankohtaisia kulttuuriboikotteja sekä suurta filosfista kysymys: mistä löytyy toivo kun hukumme pessimismiin. Lopuksi raati pohtii sukupolvien vastuita vanhusten hoidossa ja perhekulttuurin muutosta nyky-Suomessa. Nyt talousasiantuntijat ovat alkaneet ehdotella että jos omaiset hoitaisivat omat vanhuksensa, eikä yhteiskunta. Kaatuko homma naisten niskaan?

Onnettomuuksia ja rikoksia yhdistää toisinaan se, että kuolleiden henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Eläkkeelle keskusrikospoliisin henkirikostutkintalinjalta jäänyt rikoskomisario Ismo Kopra on kirjoittanut tietokirjan Mykkä todistaja, jossa hän kertaa uraansa uhrien tunnistamisessa. Kopra oli mukana muun muassa Thaimaan tsunamin ja Estonian onnettomuuden selvittelytyössä. Rikostoimittaja Linda Rantaselta puolestaan ilmestyy tällä viikolla teos Hiljaiset todistajat, mitä ruumiit meille kertovat. Kirjassa esitellään kuolemantapauksia, joissa vasta jälkikäteen on voitu todeta, että kyseess on ollut henkirikos. Mitä kuolleet meille kertovat? Miten vainajien tunnistamisprosessi käytännössä toimii? Minkälaiset merkit vainajassa saavat tutkijat epäilemään rikosta? Kuinka kuormittavasta työstä on kyse? Miten aihepiiriä käsitellään suositussa true crime-kulttuurissa? Ohjelmassa ovat vieraana Ismo Kopra ja Linda Rantanen. Heidän lisäkseen keskustelemassa ovat oikeushammaslääkäri Helena Ranta sekä THL:n oikeuslääkäri Ursula Vala. Ville Talola toimittaa.

Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneiden Leijonhufvudien yllättäen löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa. Upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti kirjeitä äidilleen ja sisaruksilleen Suomen sodan syttymisen vuonna 1808 aikoihin. Samalta ajalta löytyi myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Millä tavalla pelko, epävarmuus ja kaipaus kuuluu kirjeiden rivien välistä? Hakoisten naisista romaanisarjan kirjoittanut FT Riikka-Maria Rosenbergin ja historian dosentti Sofia Gustafssonin historialliset johdannot taustoittavat Suomen sodan aikaa sekä aatelisten elinpiiriä Hämeessä ja Tukholmassa. Gustafsson on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin. Ohjelman vieraina ovat historioitsijat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomalaisen kiertävän sirkuksen kruununjalokivi Sirkus Finlandia on nähnyt 50 vuoden aikana yhteiskunnan ja sirkustaiteen muutoksen. Enää sirkuksessa ei nähdä norsuja, mutta sirkustaide elää ajassa. Sirkus on aina ollut kansainvälistä ja se näkyy ja kuuluu myös Sirkus Finlandian arjessa. Ja vaikka sirkukseen liittyy paljon romantiikkaa, kiertävän sirkuksen arki on pitkälti työntekoa. Kulttuuriykkönen kävi tutustumassa 50-vuotisjuhlakiertueeseen valmistautuvaan Sirkus Finlandiaan. Lähetyksessä ääneen pääsevät sirkuksen johtaja Calle Jernström Jr., Sirkus Finlandian miehensä kanssa perustanut Leena Jurvakainen, jonglööri Sofia Motturi ja klovni Anatoli Akerman. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Kate Bush hämmästytti kaikki jo ensialbumillaan. Hämmästyttävä ja salaperäinen hän on edelleen, lähes 50 vuotta myöhemmin. Yle Areenassa on nyt nähtävillä uusi Kate Bush -dokkari Kate Bush, popin rajaton taituri (2025) jossa käydään läpi hänen uraauurtavaa työtään omaleimaisena artistina ja monien nykyartistien esikuvana. Kulttuuriykkösen keskustelussa etsitään Bushin menestykselle selittäviä tekijöitä hänen elämästään sekä hänen huolella tehdyistä taiteellisista valinnoistaan. Keskustelmassa laulaja-kitaristi-lauluntekijä-tuottaja Samuli Sirviö, virtuaalitodellisuustaiteilija Leena Jääskeläinen ja musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Toimittajana on Jonni Roos.

Supersankarisarja The Boys on räävitön ja yliampuva. Silti se tuntuu tekevän osuvaa satiiria amerikkalaisen politiikan nykytodellisuudesta. Suositun The Boysin viimeinen kausi on juuri alkanut. Toisinajattelijat suljetaan leireille ja ihmisiä pidätetään sen perusteella, mitä he ovat jakaneet somessa. Valtaa pitää megalomaalinen, narsistisen harhainen versio Supermanista. Sarja on kausi kaudelta muuttunut yhä selkeämmin kuvaukseksi Donald Trumpista ja tämän Amerikasta. Mitä tämä laadukas sekä törkeä sarja onnistuu kertomaan politiikasta, mediasta ja vallasta? Samaan aikaan juuri käynnissä oleva Marvelin Daredevil: Born Again -sarja käsittelee poliittista korruptiota ja ICE:n tapaisten iskujoukkojen väkivaltaa. Pari vuotta sitten Tähtien sota -sarja Andor kuvasi fasistisen diktatuurin nousua täsmällisen hyvin. Onko poliittinen todellisuus Yhdysvalloissa jo niin hurjaa, että sen kommentointi edellyttää supersankareita ja avaruustarinoita? Olisiko West Wingin kaltainen maltillinen poliittinen draama enää edes mahdollinen? Supersankarit ovat aina olleet jossain määrin poliittisia, selvimpänä esimerkkinä Kapteeni Amerikka. Minkälaista maailmankuvaa tarjoavat esimerkiksi Marvelin kymmeniä miljardeja tuottaneet supersankarielokuvat? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö, tuottaja-podcastaaja Johannes “Xmies” Naumanen, populaarikulttuurin harrastaja Edina Putsela. Toimittajana on Jussi Ahlroth.

Millaisia jälkiä taiteilijat jättivät koteihinsa? Mitä esineet, värimaailma ja sisustusratkaisut kertovat heidän elämäntyylistään ja ajatuksistaan? Elämäkertaromaaneista tuttu kirjailija Pirkko Soininen vieraili kirjailija Göran Schildtin Villa Skeppetissä Tammisaaressa, ITE-taiteilija Enni Idin mökissä Padasjoella ja taidemaalari Axel Haartmanin Casa Haartmanissa Naantalissa ja muissa kotimuseoissa. Millaisia uusia havaintoja hän teki näiden taiteilijoiden kodeista ja persoonista? Kuinka moni nykyinen taiteilijakoti avautuu jatkossa museona? Tutkija Karoliina Sjö on mukana Turun yliopistossa meneillään olevassa Tarinoiden lehto -hankkeessa. Siinä tutkitaan Kemiönsaarella sijaitsevaa Sagalundin museomiljöötä ja sen kulttuurihistoriaa ja sen perustajajäsenten Nils Oskar Janssonin (1862–1927) ja Adèle Wemanin (1844–1936) elettyjen elämien sekä ympäristöelämäkertametodologian avulla. Miten yksilön elämä rakentuu suhteessa ympäristöön ja miten tämä eletty elämä tallentuu myöhemmin museotoiminnan tuloksena osaksi kulttuurista muistia? Sjö on myös tutkinut laajemmin pohjoismaisten kotimuseoiden kulttuurihistoriaa ja erityisesti museoissa säilytettäviä elämänkerronnallisia arkistoaineistoja. Ohjelman vieraina ovat Pirkko Soininen ja Karoliina Sjö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mossadin agentti. Iranin vallankumouskaarti. Ydinohjelma. Salamurhat. Israelilainen Tehran-sarja kertoo tarinan, joka tuntuu liian todelliselta ollakseen fiktiota. Ja ehkä se onkin. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Israel ovat käyneet sotaa Irania vastaan – paljon pidempään kuin kukaan uskoi. Kulttuuriykkösessä sukelletaan sarjan ja todellisuuden rajapintaan: Miten Mossad toimii? Millainen sortokoneisto Iranissa vallitsee? Miltä tuntuu olla iranilaistaustainen Suomessa, kun Iranin hallinto vakoilee ja uhkailee? Ja miksi Trump laskelmoi niin pieleen? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, palkittu ohjaaja ja käsikirjoittaja Hamy Ramezan ja kriitikko Timo Peltonen. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Mitä runoudessa on tapahtunut viime kuukausina ja millaiset ilmiöt ovat nousseet säkeissä esiin? Kriitikko Vesa Rantaman esseeteos Runominän vuosi luo katseen nykyrunon väitettyyn vaikeuteen ja antaa vinkkejä runojen lukemiseen. Vieraina on myös runoilija Juuli Niemi uuden teoksensa Pieniä eläimiä kanssa, sekä Virpi Vairinen kertomassa tuoreesta Fanny metsä, teoksestaan. Lähetyksessä keskustellaan runouden paikasta kulttuurikentällä, kirjakaupoissa ja suoratoistopalveluissa. Lähetyksessä on mukana myös muusikko Joska Josafat, jonka Koskenniemi-levytykset ovat tuoneet klassisemman suomalaisen runouden nykypäivään. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kosmologi Kari Enqvistin, kirjailija Tiina Raevaaran ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ranskalainen kirjallisuudentutkija ja esseisti Roland Barthes kirjoitti uransa loppuvaiheessa tutkielman valokuvasta. Valoisa huone (1979) suomennettiin ensimmäisen kerran jo muutamaa vuotta myöhemmin. Teoksella on ollut suuri merkitys valokuvataiteen piirissä, missä sitä on luettu ja tulkittu ahkerasti. Kirjan julkaisemisen jälkeen valokuva on vakiinnuttanut asemansa hyväksyttynä taiteenlajina perinteisempien ilmaisutapojen, kuten maalaiustaiteen, kuvanveiston tai taidegrafiikan joukossa. Lisäksi valokuvan tekninen toteutustapa on muuttunut digitaaliseksi niin itse valokuvaamisen, kuin kuvien tulostamisenkin osalta. Toisaalta Barthesin työtä koskeva tutkimus ja kriittinen keskustelu ovat olleet vilkasta. Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä, miten maaliskuussa julkaistu uusi suomennos Valoisasta huoneesta päivittää käsityksiämme Barthesista valokuvan teoreetikkona. Haastateltavina suomennoksen tekijät, valoikuvauksen lehtori ja kirjailija Hanna Weselius sekä professori Marjaana Kella sekä opiskelija Petja Heiskanen. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösessä tehdään syväsukellus romanikulttuurin nykytilaan. Miten romanikulttuuri voi Suomessa ja millaisia uusi muotoja se saa? Romanien kohtaama syrjintä vaikuttaa romanikulttuurin asemaan ympäri Eurooppaa. Suomessa romanien asema on parempi kuin suurimmassa osassa muista Euroopan maista. Mistä se johtuu? Miltä romanikulttuurin uudet muodot ja siihen kitkeytyvät identiteetit vaikuttavat Suomen perspektiivistä? Vieraina ovat muusikko Dimitri Grönfors, muusikko ja toimittaja Mertsi Lindgren, sosionomi Ramona Schwartz, sekä ihmisoikeusvaikuttaja ja Romano missio -järjestön entinen toiminnanjohtaja Mertsi Ärling. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Anna Sinebrychoff (1830–1904) hallitsi 1800-luvun lopulla yhtä Suomen menestyksekkäintä yritystä, Sinebrychoffin panimoa, Helsingissä. Hänen elämänsä on nyt uuden tutkimuksen kohteena. Hän oli aikansa edelläkävijä hyväntekeväisyyden ja naisjohtajuuden saralla. Miten hän yhdisti oman hartaan uskonsa ja panimon päihtymystä aiheuttavat juomat? Mitkä olivat hänen luonteenpiirteensä? Millaisesta perheestä hän tuli? Anna Sinebrychoffin elämä liittyy Sinebrychoffin taidemuseon omaan historiaan. Hän asui Bulevardilla talon paraatiasunnossa yli 50 vuotta. Nyt Sinebrychoffin taidemuseon kellaritilassa on esillä näyttely Annan elämästä muotokuvineen, koruineen ja kävelykeppeineen. Millaisen taloudellisen ja henkisen perinnön hän jätti lapsilleen? Miten hän harjoitti hyväntekeväisyyttä? Millä tavalla ortodoksisuus näkyi hänen arjessaan ja suhtautumiseensa lähimmäisiinsä? On harvinaista että tuona aikana nainen maalautti itsestään niin monta potrettia. Näyttelyssä on esillä Albert Edelfeltin ja Gunnard Berndtsonin maalaamia muotokuvia panimonjohtattaresta. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Ira Westergård, taidehistorioitsija Hanna Kemppi ja tutkija Alexandra Ramsay. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miksi Eero Nelimarkan teokset puhuttelevat yhä, vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen? Syvennymme Eero Nelimarkan (1891–1977) monikerroksiseen maailmaan – mieheen, joka oli yhtä aikaa maalaiskylän poika, sokerileipuri, kansainvälinen taidemaalari ja syvällinen hengellinen etsijä. Nelimarkka ei tyytynyt pintaan. Hänen maalauksensa eivät ole vain kuvia maisemista tai kyläläisistä – ne ovat ikkunoita johonkin syvällisempään. Nelimarkka inspiroitui ruotsalaisesta kuvataiteilijasta, Carl Larssonista ja hänen taiteessaan on varhaisen impressionismin piirteitä. Nuorena miehenä hän valloitti Pariisin taidemaailman, mutta palasi Suomeen, jossa hän loi pääosan elämäntyöstään. Miksi? Vastaus löytyy ehkä siitä, miten Nelimarkka näki taiteen tehtävän – ei vain estetiikkana, vaan hengellisen kokemuksen välineenä. Keskustelemme vieraiden kanssa Nelimarkan elämästä kolmesta kulmasta: ihminen, joka etsi paikkaansa maailmassa; taiteilija, joka mursi akateemisia normeja; ja hengellinen kulkija, jolle luonto oli pyhä tila ja maalaaminen rukous. Lapsuudesta saakka muotoutunut ja koko elämää leimannut uskonnollinen elämänkatsomus heijastuu maalauksiin kuvauksina työntäyteisestä arjesta ja vakavasta elämään tyytymisestä. Ihminen sisätilassa oli Nelimarkalle läheinen aihe, kuten tanskalaiselle taidemaalari Vilhelm Hammershøillekin. Maalauksen henkilöt ovat etäännytettyjä, selin katsojaan kuin omissa maailmoissaan. Huoneet muuttuvat teoksissa mielenmaisemiksi, joissa ikkunat ja ovet avautuvat arkikokemusten ulkopuoliseen maailmaan. Ohjelman vieraina ovat kuraattori Riitta Ojanperä, Nelimarkasta kirjoittanut Ateneumin intendentti Marja Lahelma ja filosofian tohtori Ringa Takanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millaisia naisvakoojia löytyi Suomesta vuosina 1919–1944? Suomen turvallisuuspoliisi herkästi epäili vakoojiksi naisia, jotka olivat hyvännäköisiä ja tykkäsivät juhlia – varsinkin jos he viettivät aikaa sotilaiden kanssa. Ajan hengen mukaisesti epäiltiin, että naiset käyttäisivät salaisuuksien paljastamiseksi seksuaalista viehätysvoimaansa kuten legendaarinen Mata Hari. Piia Vuorisen kirja Vaarallisen viekkaita kertoo huomattavavimmista naisagenteista sekä perusteettomasti epäillyistä seikkailijattarista. Turvallisuuspoliisi näyttäytyy naisvihamielisenä konservatiivisuuden linnakkeena, joka pani paljon aikaa ja resursseja epäiltyjen naisten seurantaan. Vieraina ovat historiantutkija Piia Vuorinen sekä professori emeritus Kimmo Rentola. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Mitkä teokset ovat tehneet tänä keväänä vaikutuksen ja mitä kannattaisi ehdottomasti mennä katsomaan? Kulttuuriykkösen studioon kokoontuva teatteriraati jakaa huikeimmat teatterikokemukset ja kertoo millaisia esityksiä odottavat tulevaisuudessa. Vieraina ovat teatterikriitikko Minna Tawast, toimituspäällikkö Annaleena Jalava ja kulttuuritoimittaja Hannamari Hoikkala. Juontajana Pietari Kylmälä.

The Testament of Ann Lee -elokuva kuvaa hurmoksellista uskonnollisuutta Shakers-lahkossa. Kauniista itsetehdyistä huonekaluista tunnettu kristillinen uskonlahko oli suosittu 1700-luvun lopulta alkaen ja koko 1800-luvun ajan. Mona Fastvoldin ohjaama elokuva kertoo lakon perustajan, Ann Leen elämäntarinan. Elokuvasta ja hurmoksellisesta uskonnollisuudesta keskustelevat tietokirjailija-toimittaja Jussi Ahlroth ja uskontotutkija Jussi Sohlberg. Toimittajana on Jonni Roos.

Raatilaisista paikalla kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ville Talola toimittaa.

Marja-Liisa Vartio ja Pentti Saarikoski olivat yksiä tunnetuimmista moderneista runoilijoista ja heidän elämänsä ovat saaneet tulkinnat teatterilavoilla. Veden ja maan välillä on Sinna Virtasen ohjaama näytelmä Vartiosta Lahden kaupunginteatterissa. Poet of Finland taas perustuu Tuula-Liina Variksen muistelmateokseen hänen avioliitostaan Pentti Saarikosken kanssa. Sen on kirjoittanut Aina Bergroth ja ohjannut Riikka Oksanen. Näytelmät avaavat näkökulman sotien jälkeiseen Suomeen ja sen erityisesti sukupuolirooleihin. Kummassakin näytelmässä esiin nousee myös kysymys runoilijan kuolemasta: mitä viimeisellä hetkellä tapahtuu ja mitä elämästä muistetaan? Kulttuuriykkösen vieraina ovat teatteriohjaajat Sinna Virtanen ja Riikka Oksanen. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.