Psykopodiaa-podcast

Trauma vaikuttaa oppimiseen monin tavoin. Kun lapsi tai aikuinen kokee traumaattisia tapahtumia, keho ja mieli voivat jäädä jatkuvaan hälytystilaan. Tällöin keskittymiskyky, muisti ja uuden tiedon omaksuminen heikkenevät, sillä aivot suuntaavat voimavarojaan ennen kaikkea selviytymiseen. Oppimisympäristössä tämä voi ilmetä levottomuutena, vetäytymisenä, tunteiden säätelyn vaikeuksina tai haasteina sosiaalisissa suhteissa. Turvallinen, ennustettava ja myötätuntoinen ympäristö tukee traumasta toipumista ja luo edellytykset oppimiselle. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on PsT Kirsi Peltonen. Kirsi on psykologian professori Turun yliopistossa INVEST tutkimuskeskuksessa. Nina ja Kirsi keskustelevat siitä, miten psyykkinen trauma vaikuttaa oppimiseen. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä psyykkinen trauma tarkoittaa? - Miten psyykkinen trauma voi vaikuttaa oppimiseen? - Mitä oireita tai käyttäytymisen muutoksia koulu- tai oppimistilanteissa voi näkyä, jos taustalla on trauma? - Miten opettaja tai muu koulun aikuinen voi tunnistaa mahdollisen trauman vaikutuksia ja mikä on tärkeintä huomioida arjessa? - Miten traumaattisia kokemuksia voidaan käsitellä niin, että oppiminen voisi mahdollistua? Lisätietoja: Kirsi Peltonen tutkijaprofiili ja LinkedIn. Kirsi Peltonen SuomiAreenassa 26.6.2025 (MTV Katsomo): Sodan ja vainon keskeltä kouluun ja työelämään - me voimme auttaa. Kirsin haastattelu Turun Sanomat 20.2.2025 (€): Harva ukrainalainen lapsi saa apua, kun sota murtaa mielen. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy Autan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä. Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti. Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille? 📍 Lisätietoa: ninalyytinen.fi 📩 Ota yhteyttä: nina@ninalyytinen.fi Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Rakkaus ja huolenpito ovat tärkeä osa vanhemmuutta, mutta mitä tapahtuu, jos hyvä tarkoitus muuttuu liialliseksi varjeluksi? Ylisuojeleva vanhemmuus voi kaventaa lapsen mahdollisuuksia oppia ratkaisemaan ongelmia, säätelemään omia tunteitaan ja kestämään pettymyksiä. Pitkällä aikavälillä se voi hidastaa aikuistumista ja vaikeuttaa omien päätösten tekemistä. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Saraste Mielen klinikan nuorisopsykiatri, lääketieteen tohtori Kirsi Auro. Nina ja Kirsi keskustelevat ylisuojelevasta vanhemmuudesta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä on ylisuojeleva tai “helikopteri”-vanhemmuus? - Mikä saa vanhemman olemaan liian suojeleva? - Miten liika suojelu voi vaikuttaa lapsen itsenäistymiseen ja kehitykseen? - Mistä vanhempi voi tunnistaa olevansa liian suojeleva? — Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast — Lisätietoja: Kirsi Auro LinkedIn:ssa ja Instagramissa. Kirsi Auron blogikirjoitus: Ylisuojeleva vanhemmuus – voiko siitä olla haittaa lapselle? Saraste Mielen klinikan verkkosivut: sarasteklinikka.fi ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy Autan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä. Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti. Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille? 📍 Lisätietoa: ninalyytinen.fi 📩 Ota yhteyttä: nina@ninalyytinen.fi Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten väkivalta, laiminlyönti tai perheen vakavat ristiriidat, voivat horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja heikentää stressinsäätelykykyä. Ne voivat haitata lapsen kokonaiskehitystä, kuten tunnesäätelyä, oppimista ja sosiaalisia taitoja. Pitkittynyt turvattomuus lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, psykologian tohtori Taina Laajasalo. Nina ja Taina keskustelevat siitä, miten lapsuuden ajan haitalliset kokemukset voivat vaikuttaa meihin aikuisena. Tainan tutkimuksen erityisalueena ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitkä ovat yleisimpiä haitallisia lapsuuden kokemuksia? - Miten lapsuuden haitallisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia tutkitaan? - Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia lapsuuden haitallisilla kokemuksilla voi olla ihmiselle?. - Miten yhteiskunnassa ennaltaehkäistä haitallisten kokemusten vaikutuksia? - Voiko toipumista tapahtua aikuisena ja mistä eheyttävä kokemus rakentuu? Lisätietoja: Taina Laajasalon esittely THL:n sivuilla. Tainan jaksossa mainitsemia tutkimuksia ja muuta tietoa ACElife-tutkimusprojektin verkkosivut. ACE-kokemukset suomalaislapsilla: Laajasalo, T., Ellonen, N., Aaltonen, M., & Martikainen, P. (2025). Haitallisten lapsuusajan kokemusten yhteydet nuorten koulutuspolkuihin, mielenterveyteen ja väkivaltarikollisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 90(3), 217-229. Luotettavan läsnäolevan aikuisen merkityksestä: Bellis, M. A., Hardcastle, K., Ford, K., Hughes, K., Ashton, K., Quigg, Z., & Butler, N. (2017). Does continuous trusted adult support in childhood impart life-course resilience against adverse childhood experiences-a retrospective study on adult health-harming behaviours and mental well-being. BMC psychiatry, 17(1), 110. Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneiden lasten aivokuvantamistutkimuksessa havaituista muutoksista: McCrory, E. J., De Brito, S. A., Sebastian, C. L., Mechelli, A., Bird, G., Kelly, P. A., & Viding, E. (2011). Heightened neural reactivity to threat in child victims of family violence. Current Biology, 21(23), R947-R948. David Finkelhorin tutkimus: Finkelhor, D., Turner, H., & LaSelva, D. (2021). Receipt of behavioral health services among US children and youth with adverse childhood experiences or mental health symptoms. JAMA network open, 4(3), e211435-e211435. ACE-THL mittari: Lapsuuskokemuksia-kyselylomakkeen kehittäminen - tutkimus (THL) ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä. Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy Autan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä. Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti. Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille? 📍 Lisätietoa: ninalyytinen.fi 📩 Ota yhteyttä: nina@ninalyytinen.fi Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Lapsiperheköyhyys on vaikea ja usein vaiettu ilmiö. Häpeä estää monia puhumasta tilanteestaan tai hakemasta apua. Köyhyys vaikuttaa perheisiin monin tavoin: se heikentää mahdollisuuksia saada riittävää ja ravitsevaa ravintoa, heijastuu terveyteen ja hyvinvointiin, rajoittaa lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä kaventaa koulutuspolkuja. Lapsiperheköyhyys lisää osattomuuden tunnetta ja kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Ennen kaikkea köyhyys uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsiperheköyhyydestä psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaaja Katriina Nuppola. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä lapsiperheköyhyys tarkoittaa? - Miten köyhyys vaikuttaa vanhempien jaksamiseen? - Miten köyhyys näkyy lasten elämässä? - Mitä meistä jokainen voi tehdä sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea kuuluvansa joukkoon? Lisätietoja: Suomea pidetään maailman onnellisimpana maana, mutta silti yli 100 000 lasta elää köyhyydessä. Lapsiperheköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa perheen tulot eivät riitä perusasioihin kuten ruokaan, vaatteisiin tai harrastuksiin. Köyhyys heikentää lapsen hyvinvointia ja kaventaa hänen mahdollisuuksiaan nyt ja tulevaisuudessa. Syitä köyhyyteen ovat muun muassa vanhempien työttömyys, korkeat asumiskustannukset ja yksinhuoltajuus. Myös matalapalkkaisissa tai osa-aikaisissa töissä työskentelevät perheet voivat jäädä ilman riittävää toimeentuloa. Sosiaaliturva ei aina kata kaikkia menoja, ja erityisesti monilapsiset tai maahanmuuttajataustaiset perheet ovat suuremmassa köyhyysriskissä. Köyhyys näkyy lapsen arjessa: harrastukset, retket ja kaverien kanssa oleminen voivat jäädä ulottumattomiin. Häpeä ja ulkopuolisuuden tunne voivat seurata lasta aikuisuuteen asti. Köyhyys voi myös periytyä sukupolvelta toiselle. Vaikka lapsilisiä ja maksutonta kouluruokailua on käytetty keinoina köyhyyden torjumiseen, ne eivät riitä. Monet perheet turvautuvat yhä ruoka-apuun ja lahjoituksiin. Vastuu lapsiperheköyhyyden torjumisesta kuuluu koko yhteiskunnalle. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen riippumatta taustasta tai perheen varallisuudesta. Hyvinvointiyhteiskunta ei saa murentua. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä. Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä: JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebookissa ja Instagramissa. JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa ja Facebookissa. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy •⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Moni toivoo parempaa itsetuntoa, mutta usein hyödyllisempää olisi opetella hyväksyvämpää suhtautumista itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin. Tämän jakson aiheena on itsetunto ja joustava, hyväksyvämpi suhtautuminen itseen ja itseä arvosteleviin ajatuksiin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana aiheesta keskustelemassa on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Arto Pietikäinen. Hänen uusin kirjansa on Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021). Nina ja Arto käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mistä itsetunnosta on kyse? - Miksi itsetunnon pönkittämisestä ei välttämättä ole hyötyä? - Mitä eroa on arvioilla ja ajatuksillamme itsestämme - ja sillä kuka oikeastaan olemme? - Miksi tämä ero on tärkeää itsensä hyväksymiselle? - Miksi itsemyötätunnon taidot ovat tärkeämpiä hyvinvoinnille kuin itsetunto? - Miten joustavaa suhtaumista itseä arvosteleviin ajatuksiin voi lisätä? Jakso on uusinta lokakuulta 2022. Lisätietoja: Arto Pietikäinen psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti, joka on erikoistunut käyttämään etenkin hyväksymis- ja omistautumisterapiaa, josta hän on kirjoittanut kuusi kirjaa: Joustava mieli (2009), Joustava mieli parisuhteessa (2011), Kohti arvoistasi (2014), Köydenvedosta kuskin paikalle (2018), Joustava mieli tukena elämänkriiseissä (2017), Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (2021). Arto on kouluttanut satoja psykologeja ja muita mielenterveysalan ammattilaisia käyttämään hyväksymis- ja omistautumismenetelmiä. - Tilaa kirja: Arto Pieitikäinen, Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021). - Arto Pietikäisen verkkosivut - Arto Pietikäisen YouTube-kanavalta löytyy paljon harkoituksia myös tämän jakson aiheisiin. - Arto Pietikäisen alan ammattilaisille tarkoitettu Joustava mieli -akatemia Facebook-sivu. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy -⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

Miten huollat ja huollatte parisuhdettanne? Hyvinvoiva parisuhde tarvitsee yhteyttä toiseen, tunnetta tärkeydestä ja siitä, että saa tukea toiselta - vastavuoroisesti. Suhteen kestäessä nämä kaikki voivat heiketä, jos niistä ei pidetä huolta ja huolleta. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee parisuhteesta ja sen huoltamisesta psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Mikael Saarisen kanssa. Saarinen on kirjoittanut aiheesta yhdessä Kari Kanalan kanssa tietokirjan Parisuhdekorjaamo (Otava 2021). Parisuhteen yhteyden, tuen ja tärkeyden mureneminen kehittyy usein hitaasti. Sen voi kuitenkin huomata ja se ei ole mitenkään väistämätöntä. Parisuhdetta eri tavoin huoltamalla voi säilyttää yhteyden, tuen ja tärkeyden. Tässä pohdiskelevassa ja lämminhenkisessä jaksossa Nina ja Mikael käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä toimiva parisuhde tarvitsee? - Miten parisuhteessa rakennetaan yhteyttä, toisen tukemista ja tärkeyttä? - Millaiset asiat aiheuttavat ongelmia parisuhteissa? - Mistä voi huomata, että parisuhde on ajautumassa ongelmiin? - Miten yhteyden, tuen ja tärkeyden voi palauttaa parisuhteeseen? - Milloin kannattaa hakea ammattiapua? Jakso on uusinta tammikuulta 2022. Lisätietoa ja linkkejä: Mikael Saarinen on psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka on toiminut useissa eri tehtävissä ja yrittäjänä jo yli kolmekymmentä vuotta. Keskeisinä osaamisalueina ovat olleet tunneäly ja tunnetaitojen tutkiminen ja kehittäminen niin yksilö- kuin organisaatiotasoilla. Terapiatyössä hän on erikoistunut työstressin ja -uupumuksen sekä kiusallisten tunteiden kanssa työskentelyyn lyhytterapeuttisin menetelmin. Hän on tehnyt myös pariterapiatyötä ja esiintynyt Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa asiantuntijana. Saarinen toimii nykyään päätoimisesti tutkimusasiantuntijana ja sivutoimisesti Terveystalossa. Yhdessä Kari Kanalan kanssa kirjoitettu Parisuhdekorjaamo (Otava, 2021) on hänen 13. tietokirjansa. Tilaa kirja: Parisuhdekorjaamo Saarinen & Kanala — Kaikkien suhdemallien huoltoon ja tuunaamiseen. Kanala, Kari; Saarinen, Mikael (2021), Otava ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa. Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja. Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin Mitä itsetunnolla tarkoitetaan? Miten itsetunto kehittyy? Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto? Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy? Mitä hyötyä on hyvästä itsetunnosta? Entä haittaa huonosta? Miten omaa itsetuntoa voi vahvistaa? Voiko toisen itsetuntoa vahvistaa? Milloin hakea ammatillista apua ja millaista apua on tarjolla? Jakso on alunperin julkaistu syyskuussa 2019. Lisätietoja: Katri Laineen kotisivut: https://www.katrilaine.com/ Katri Laine LinkedIn ja Instagram. Seuraa Psykopodiaa somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa Psykopodiaa-podcastin verkkosivut Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä? - Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin? - Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua? Lisätietoja: Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on kirjoittanut kirjan lastensuojelutyöstä: Pieni matkalaukkumies - tarinoita lastensuojelun kauneudesta (2025 Otava, Nemo) Hannaleena Immonen X:ssa: https://x.com/Hannimonninen Hannaleena Immonen Instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleenaimmonen/ Jarkko Virta toimii ohjaajana lastensuojelulaitoksessa. Hänellä on 26v kokemusta ohjaajan työstä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL arvoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan ehkäisevää lastensuojelua. Varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen havaitsemisen jälkeen. Laadukkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla varmistamme lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen tuen, jolla edistämme lasten ja nuorten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, samalla ehkäisten ongelmien kasvamista ja riskiä syrjäytyä. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevästä lastensuojelusta vastaa mm. neuvolapalvelut. Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Tätä tärkeää tehtävää tekee työkseen myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan tähtiammattilaiset. Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä: JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/ Facebook, https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaiset Instagram, https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/ JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/sosiaali-ja-terveysala/ Facebook, https://www.facebook.com/jhlsote ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy •⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Keskustelutaidot ja yhteyden luominen toiseen ihmiseen voivat auttaa vähentämään yksinäisyyden tunnetta. Kuunteleminen, läsnäolo ja tilanteeseen mukautuminen auttavat luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita niin arjessa kuin työelämässä. Ystävällisyys, tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen ovat pieniä, mutta tärkeitä askelia kohti yhteyden muodostamista. Kun osoitamme aitoa kiinnostusta toista kohtaan ja myötäelämme hänen tunteitaan, madallamme kynnystä avoimeen vuorovaikutukseen. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, OK5 yritysvalmentaja ja tietokirjailija Ilona Rauhala. Nina ja Ilona keskustelevat hyvistä keskustelutaidoista ja yhteyden luomisesta. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ovat hyvät keskustelutaidot, ja miten ne vaikuttavat vuorovaikutukseen? - Mitkä ovat yleisiä haasteita, jotka liittyvät keskustelutaitoihin? - Miten tunteet vaikuttavat keskustelutaitoihin ja vuorovaikutukseen? - Miten keskustelutaitoja voi kehittää ja harjoitella? Lisätietoja: Ilona Rauhalan verkkosivut: https://www.ilonarauhala.fi/ OK5:n verkkosivut: https://ok5.fi/ Ilona Rauhala Instragram: https://www.instagram.com/ilonarauhala/ Ilona Rauhala LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ilonarauhala/ Ilona Rauhalan kirja Keskustelun voima (Otava 2020). Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy •⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa. Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien kotimaan valmiusryhmään. Nina ja Jarno keskustelevat kriisien vaikutuksista elämään, yksinäisyyden ja kriisien yhteydestä sekä toivon merkityksestä kriiseistä selviämisessä. Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten ihmiset tyypillisesti reagoivat suuriin elämänmuutoksiin kuten läheisen kuolemaan, äkilliseen sairastumiseen tai vaikka työn menetykseen? - Miten yksinäisyys liittyy kriisien kokemiseen ja käsittelyyn? - Millainen rooli yhteisöllisyydellä ja tukiverkoilla on kriiseistä selviytymisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä? Lisätietoja: Jarno Tuomisen verkkosivut: jarnotuominen.com Jarno Tuominen Blueskyssa: @jarnotuominen.bsky.social Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen ______ Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy •⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

EMDR-terapia (silmänliiketerapia, Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on hoitomenetelmä, joka soveltuu erityisesti kuormittavien ja traumaattisten kokemusten käsittelyyn. Sen avulla voidaan työstää vaikeita muistoja ja kokemuksia, jotka häiritsevät nykyhetkeä ja heikentävät hyvinvointia. Mutta mitä EMDR-terapia käytännössä on ja mitä hoidossa tapahtuu? Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykiatri, EMDR kouluttaja Markus Heinimaa. Heinimaa on Suomen EMDR-yhdistyksen puheenjohtaja ja hän toimii aktiivisesti alan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Jaksossa kuulet mm. - Mitä EMDR-terapia on? - Mikä EMDR:n vaikutusmekanismi on? - Millaisissa tilanteissa ja millaisille potilaille EMDR on hyödyllinen? Sisältövaroitus: Jaksossa kuvaillaan auto-onnettomuutta. — Kaupallinen yhteistyö, Elisa Oyj. http://elisa.fi/parastalivena — Lisätietoja: Markus Heinimaa (LT, FK) on psykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti (VET) sekä EMDR-kouluttaja. Suomen EMDR-yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2014 alkaen. Markus Heinimaan esittely: https://www.memodria.fi/markus-heinimaa/ Markus Heinimaan EMDR-koulutuksia tarjoava yrityksen Memodrian sivut: https://www.memodria.fi/ EMDR I-tason koulutus Turussa 8.-10.10.2025: https://www.memodria.fi/emdr-i-tason-koulutus-turussa-8-10-10-2025/ Suomen EMDR-yhdistyksen sivut: https://emdr.fi/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy •⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Kaipuu ystävyyssuhteisiin on syvästi inhimillinen, perustavanlaatuinen tarve meissä kaikissa. Kaipaamme yhteyttä toisiin, nähdyksi tulemista ja tunnetta siitä, että olemme tärkeitä jollekin. Ystävyyssuhteet tukevat sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointiamme ja tuovat elämään merkitystä. Mutta miten vaalia niitä? Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, psykodynaaminen kouluttajapsykoterapeutti ja psykoanalyytikko Katri Laine. Nina ja Katri keskustelevat siitä, miten ystävyyssuhteita voi rakentaa ja ylläpitää. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ystävyys on? - Miten ystävyyssuhteet vaikuttavat mielenterveyteen ja hyvinvointiin? - Miten ystävyyssuhteet muuttuvat elämän eri vaiheissa? - Miten voi tunnistaa, onko ystävyyssuhde tasapainoinen ja vastavuoroinen? - Miten ystävyyssuhteita voi ylläpitää ja vaalia? Lisätietoja: Katri Laineen kotisivut: https://www.katrilaine.com/ Katri Laine LinkedIn ja Instagram. Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai kaipaat merkityksellisyyttä, lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan. Lisää tietoa löydät osoitteessa: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy •⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Moni pohtii, millaista on työskennellä rikosten profiloijana. Televisiosarjat ja elokuvat tarjoavat meille erilaisia ja usein dramatisoituja kuvia tästä ammatista. Todellisuudessa työ on kuitenkin analyyttisempaa ja arkisempaa. Profiloijan työ vaatii syvällistä paneutumista rikosten taustoihin sekä perehtymistä ihmismielen pimeimpiin puoliin: pahuuteen, ilkeyteen ja väkivaltaan. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen. Nina ja Helinä keskustelevat rikosten psykologisesta profiloinnista. Helinä on työskennellyt yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja hän on kirjoittanut kirjan Profiloija (Bazar, 2025). Helinä ja Nina keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä: - Mitä rikollisten psykologinen profilointi on? - Mitä erityistaitoja psykologinen rikosprofiilin laatiminen vaatii? - Millainen on tyypillinen profilointiprosessi? - Voiko rikollista ajattelutapaa ymmärtämällä pyrkiä ennaltaehkäisemään rikoksia? Lisätietoja: Helinä Häkkänen on psykologian tohtori, psykoterapeutti, oikeuspsykologian dosentti (ISY) ja kriminaalipsykologian dosentti (HY). Hän työskenteli psykologina keskusrikospoliisissa vuosina 2001-2011. Tilaa kirja: Profiloija, Helinä Häkkänen, Bazar 2025. Helinä Häkkänen Facebook, Instagram ja YouTube. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! *** Etsitkö valmennusta tai työnohjausta itsellesi tai tiimillesi? *** Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy tarjoaa asiantuntevaa tukea juuri teidän tarpeisiinne. Tutustu palveluihin: ninalyytinen.fi Ota rohkeasti yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: SunUra Oy. Työnhakijoita, työntekijöitä ja ihmisiä on monenlaisia. On tärkeää tunnistaa yksilölliset vahvuudet ja kehityskohteet, sekä ne asiat, jotka tukevat työssä onnistumista ja hyvinvointia. Työelämään, kuten elämään yleensäkin, kuuluu myös rosoisuutta ja erilaisia haasteita. Tässä jaksossa keskustellaankin työelämän realismista. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat SunUra Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Laitinen, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija Marko Jääskeläinen sekä SunUran valmentaja Ville-Matti Vilkka. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Millaisilla odotuksilla työelämään tullaan nykyään ja kohtaavatko ne todellisuuden? - Mitä täsmätyökykyisyys tarkoittaa ja miten se näkyy työelämässä? - Miten työelämän pettymykset ja rosoisuus vaikuttavat työntekijöihin ja jaksamiseen? - Mitkä tekijät lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan pitkällä tähtäimellä? Lisätietoja SunUra Oy on Mielen ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, joka keskittyy työllisyys- ja rekrytointipalveluiden tarjoamiseen. Yritys on sitoutunut auttamaan erityisesti työnhakijoita löytämään ja saavuttamaan heidän uratavoitteensa. SunUra Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa työhönvalmennus, uraneuvonta ja rekrytointi, joilla pyritään edistämään asiakkaiden työllistymistä ja ammatillista kehitystä. Heidän toimintansa tukee myös yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten työttömyyden vähentämistä ja työelämän inklusiivisuuden lisäämistä. Kimmo Laitinen toimii yrityksen toimitusjohtajana. SunUran kotisivut: sunura.fi SunUran toimistusjohtaja Kimmo Laitinen LinkedIn:ssa. Kimmo Laitinen, on yhteiskunnallisen yrityksen SunUra Oy:n toimitusjohtaja. Kimmo on kokenut johtaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus erilaisissa organisaatioissa. Hän on koulutukseltaan YAMK, nepsy-valmentaja sekä hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ). Kimmon yrittäjämäinen ja energinen luonne yhdistyy hänen rakkauteensa perheen kanssa vietettyyn aktiiviseen vapaa-aikaan. Marko Jääskeläinen on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija, joka tuntee nämä teemat perin pohjin erityisesti työelämän sekä palvelumuotoilun ja -kehittämisen näkökulmista työskenneltyään niiden parissa yrittäjänä lähes 15 vuotta. Yrityksensä Accessia Consultingin kautta Marko valmentaa ja konsultoi asiakkaitaan edellä mainittujen teemojen kehittämisessä ja implementoinnissa osaksi kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi Markon oma liikuntavamma tuo hänelle myös kokemusasiantuntijuutta näihin teemoihin. Ville-Matti Vilkka auttaa SunUra oy:n työnhakija-asiakkaita kohti työtä, osaamisen kehittämistä tai yrittäjyyttä joko suoraan tai yksilölllisten polkujen kautta. Ville-Matti on koulutukseltaan FM, AmO ja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Ennen SunUraa hän on tehnyt töitä luotsaamalla AMK opiskelijoiden opinnäytteitä vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia. Vilkan työeetos perustuu ihmisen monimuotoisuuden, vuorovaikutuksen rikastamisen ja itsensä vastuullisen ylittämisen tukemiseen. Hänelle on tärkeää, että koettu ympäristö ja tilanteet eivät turhaan kuormita ketään. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy •⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fi Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen...

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, eikä työelämä ole poikkeus. Työpaikoilla voidaan kokea ulkopuolelle jättämistä eli työpaikkaostrakismia, jossa yksilö suljetaan yhteisön ulkopuolelle ilman sanoja tai selityksiä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi tervehtimättömyytenä, toisen puheen sivuuttamisena, poispäin kääntymisenä tai muilla tavoilla huomiotta jättämisenä. Työpaikkaostrakismi on henkisesti raskasta sen kohteeksi joutuneelle ja vahingollista koko työyhteisölle, heikentäen yhteistyötä, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on yhteiskuntatieteiden tohtori, Sirpa Manninen. Sirpa väitteli vuonna 2024 aiheesta Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Nina ja Sirpa keskustelevat työelämässä koetusta yksinäisyydestä ja ostrakismista. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ostrakismi tarkoittaa? - Mitkä ovat yleisimmät syyt siihen, että työntekijä joutuu ostrakismin kohteeksi? - Millaisia vaikutuksia ostrakismilla on työntekijän hyvinvointiin ja työyhteisön ilmapiiriin? - Mitä yksilöt ja yhteisöt voivat tehdä ostrakismin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi työpaikoilla? Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi Lisätietoja Sirpa Manninen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/sirpa-manninen-ostrakon/ Sirpa Mannisen kotisivut : www.ostrakon.fi Sirpa Mannisen väitöskirja: Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Itä-Suomen yliopisto, 14.6.2024. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Meillä jokaisella on yksilölliset aivot. Olemme monin eri tavoin ainutlaatuisia. Kenelläkään muulla ei ole täysin samanlaisia aivoja kuin sinulla, vaan jokainen meistä on uniikki. Työelämä hyötyisi merkittävästi siitä, että tunnistaisimme yksilölliset erot, sekä ymmärtäisimme erilaisia tarpeita ja vahvuuksia. Lisäksi joustavuuden lisääminen työelämässä auttaisi hyödyntämään erilaisia kykyjä parhaalla mahdollisella tavalla. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja tietokirjailija Mona Moisala. Nina ja Mona keskustelevat siitä, miten neuromoninaisuutta ja erilaisia persoonallisuuspiirteitä voidaan huomioida työelämässä paremmin joustavampien työskentelytapojen avulla. Nina ja Mona käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten persoonallisuus määritellään? - Miten persoonallisuus vaikuttaa työelämässä? - Käyttäydymmekö aina jotenkin persoonallisuutemme mukaisesti? - Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa? - Miten neuromoninaisuus eri muodoissaan voi näyttäytyä työelämässä? - Miten persoonalllisuuseroja ja neuromoninaisuutta kannattaisi huomioida työelämässä? — Kaupallinen yhteistyö, Suomen tietokirjailijat. Kuuntele Faktahommissa-podcast Spotifyssä.— Lisätietoja: Mona Moisalan nettisivut: https://www.monamoisala.com/ Mona Moisala Linkedln ja Instagram. Jaksossa mainittu Fiksu aivotyötesti. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Yksinäisyys koskettaa yhä useampaa Suomessa ja miesten kohdalla se voi olla erityisen haastavaa. Monille on jo nuorena iskostettu ajatus, että vahvuus tarkoittaa pärjäämistä yksin, mikä voi vaikeuttaa tunteiden näyttämistä ja avun hakemista. Todellista vahvuutta on kuitenkin uskaltaa avautua ja pyytää tukea. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jäbät ja tunteet yhteisö- ja kumppanuusvastaava Joni Härkönen. Nina ja Joni keskustelevat miesten yksinäisyydestä sekä keinoista, joilla sitä voisi vähentää. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Millaisia tekijöitä on miesten yksinäisyyden taustalla? - Mitkä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa siihen, että miehet kokevat yksinäisyyttä, mutta eivät välttämättä hae apua? - Mitä keinoja miesten kokemaan yksinäisyyden vähentämiseen on? Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi Lisätietoja: Joni Härkönen on Jäbät ja tunteet -yhteisö ja kumppanuusvastaava. Jäbät ja tunteet toimintaan ja sisältöihin löydät näiden linkkien kautta: Jäbächat on turvallinen keskustelukanava kaikille jäbille: Jäbächat. Jäbien Conversation Club tapahtumat löydät täältä. Jäbät ja tunteet Instagram: @jabatjatunteet Jäbät & Tunteet -podcast Spotifyssä. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Jokaisessa parisuhteessa on ajoittain vaikeuksia. Parin vuorovaikutus voi ajautua umpikujaan. Toisen vaativa käytös ja toisen vetäytyminen voivat muodostua toistuvaksi kehäksi. Suojautuminen rakkaudessa on luonnollista. Me kaikki teemme sitä. Kun opimme tunnistamaan katkosten taustalla olevan logiikan, voimme vaikuttaa parisuhteen vuorovaikutukseen. Ymmärtämällä suojautumisen ja sen alla piilevän haavoittuvuuden yhteyden voimme luoda parisuhteeseen uudenlaista syvyyttä Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, pari -ja perhepsykoterapeutti ja tunnekeskeisen pariterapian kouluttajaterapeutti, tietokirjailija Eira Eklund-Mikola. Nina ja Eira keskustelevat parisuhteen haasteista ja tunneyhteyden vahvistamisesta. Eira on kirjoittanut aiheesta kirjan Rakkauden logiikka - vahvista parisuhteen tunneyhteyttä (Otava, 2025). Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Miksi riitelemme vaikka rakastamme toisiamme? - Mistä parisuhteen vaikeuksissa on kysymys? - Miksi riitelemme tai vetäydymme puhumattomuuteen parisuhteessa? - Miten haavoittuvuuden näyttäminen vaikuttaa parisuhteessa? - Miten parisuhteen vaikeudet voidaan selättää? Lisätietoja: Eira-Eklund Mikola: Rakkauden logiikka. Vahvista parisuhteen tunneyhteyttä. Otava, 2025. Eira Eklund-Mikola Instagramissa: @eiraeklundmikola Eira Eklund-Mikolan verkkosivut: www.eiraeklundmikola.fi Eiran jaksossa mainitsema Pelotan parisuhde verkkokurssi: www.pelotonparisuhde.fi Suomen tunnekeskeinen terapiayhdistys ry:n verkkosivut: www.tunnekeskeinenpariterapia.fi Suomen tunnekeskeinen terapiayhdistys ry Instagramissa: https://www.instagram.com/tunnekeskeinenterapiayhdistys/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Kuinka voit luoda ihmissuhteita, joissa voit olla aidosti oma itsesi? Jotta voisimme tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi, on tärkeää pohtia myös sitä, miten itse näemme ja hyväksymme muut. Yhtä tärkeää on tunnistaa, milloin tunnemme olomme hyväksi ja luontevaksi toisten seurassa – ja milloin emme. Aitojen ja merkityksellisten ihmissuhteiden perustan muodostavat itsetuntemus sekä hyväksyvä ja arvostava asenne toisia kohtaan. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi ja tietokirjailija Pekka Tölli. Nina ja Pekka keskustelevat siitä, miten sisäinen ristiriita ystävyyssuhteiden muodostamisessa voi vaatia tasapainottelua oman itsensä löytämisen ja joukkoon kuulumisen välillä. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Kuinka voi olla oma itsensä ystävyyssuhteissa, jos kaipaa hyväksyntää mutta pelkää torjutuksi tulemista? - Miten kohdata pelko torjutuksi tulemisesta rakentavasti? - Miten torjutuksi tulemisen pelkoon liittyvää mukautumisen tarvetta voi käsitellä? - Miten yhteyttä ihmissuhteissa voi syventää? - Voiko aidon yhteyden toisiin ihmisiin saavuttaa ilman, että joutuu luopumaan omasta identiteetistään? Lisätietoja: Pekka Tölli LinkedIn:ssa: @pekkatolli Pekka Töilli Instagramissa: @petolli Pekka Tölli oli aiemmin vieraana suosituissa jaksoissa: - 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti. - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti. Arvostuksen psykologiaa Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Vainoaminen on tuskallinen kokemus, joka vie sen kohteena olevalta henkilöltä kontrollin omaan elämään ja rikkoo hänen turvallisuudentunteensa. Vainoaminen on traumatisoiva väkivallan muoto, joka voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia. Se on äärimmäisen raskasta vainoamisen kohteeksi joutuneille. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen. Nina ja Helinä keskustelevat vainoamisesta ja sen psykologista vaikutuksista vainoamisen kohteeksi joutuneelle. Rikoslain mukainen rikos vainoaminen on silloin, kun henkilö toistuvasti häiritsee toista esimerkiksi uhkailemalla, seuraamalla, tarkkailemalla, ottamalla yhteyttä tai muilla vastaavilla tavoilla, jotka ovat omiaan aiheuttamaan pelkoa ja ahdistusta vainotussa. ** Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään vainoamista eri muodoissaan. ** Helinä ja keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä: - Mistä vainoamisessa on kyse? - Kuinka yleistä vainoaminen on Suomessa? - Mitkä ovat yleisimmät vainoamisen muodot? - Mitä tekijöitä vainoamisen taustalla voi olla? - Kellä on riski joutua vainotuksi? - Millaisia psyykkisiä vaikutuksia vainoamisella on sen kohteeksi joutuneelle? - Miten vainottu voi suojata omaa terveyttään? Lisätietoja: Voisit olla myös kiinnostunut näistä jaksoista: - 86. Lähisuhdeväkivalta. - 8. Narsismi parisuhteessa. Helinä Häkkänen on psykologian tohtori, psykoterapeutti, työnohjaaja (STOry), EMDR-työnohjaaja, oikeuspsykologian ja työpsykologian erikoispsykologi, oikeuspsykologian dosentti (ISY) ja kriminaalipsykologian dosentti (HY). Hän työskenteli psykologina keskusrikospoliisissa 10 vuoden ajan 2000-2010 (vuosina 2002-2008 Suomen Akatemian tutkijana). Helinän yrityksen Mielenjuuren verkkosivut. Helinä Häkkänen: 100 kysymystä narsimista. (Otava 2023, äänikirja). Tietoa vainoamisesta löydät Poliisin sivuilta. Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea. Naisten Linjan tukipalveluista löydät tietoa verkosta. Miessakit ry:n Lyömätön linja. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi