Psykopodiaa-podcast

Usein työelämän ongelmien taustalla on sotkuinen tai pätkivä yhteys ihmisten välillä. Yhteydestä sekä sen ymmärtämisestä ja johtamisesta psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat psykologi (PsM), senior executive coach (MCC, ACTC), tietokirjailija, OK5 Oy:n toimitusjohtaja Ilona Rauhala ja TM, senior executive coach (PCC), OK5 Oy:n perustajaosakas Ira Lange. He ovat yhdessä Kimmo Kääriän ja Iikka Virkkusen kanssa kirjoittaneet aiheesta kirjan Yhteys avain johtamiseen (Alma Talent 2024). Tässä jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä yhteys tarkoittaa? - Miksi se voi pätkiä ja olla sotkuinen? - Miten sotkuinen yhteys vaikuttaa työyhteisöön? - Miten katkenneen yhteyden voi korjata? Lisätietoja: Tilaa kirja: Yhteys avain johtamiseen. Ilona Rauhala, Ira Lange, Kimmo Kääriä, Iikka Virkkunen (Alma Talent 2024). Yhteydestä voit lukea ja kuunnella lisää Yhteyden ytimessä podcastista ja blogista. Ilona Rauhala verkkosivut: ilonarauhala.fi ja LinkedIn. Ira Lange verkkosivut: iralange.fi ja LinkedIn. Ilona ja Iran yrityksen OK5:n verkkosivut: ok5.fi. Jos pidit tästä jaksosta voisit lisäksi pitää myös näistä: - 47. Kuinka keskustella paremmin. Vieraana Ilona Rauhala. - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti? Arvostuksen psykologiaa. - 139. Miten luodaan hyvä työilmapiiri? - 106. Luottamus työelämässä. - 85. Vaikeat tunteet työelämässä. - 16. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. - 10. Tunteet työelämässä. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Reaktiomme kohtaamiimme ennakoimattomiin, äkillisiin kriiseihin tulevat ‘selkärangasta’. On luonnollista, että reagoimme kriiseihin. Toivolla on oleellinen rooli kriiseistä toipumisessa ja selviämisessä, niin sen kohdanneelle kuin häntä auttavalle ammattilaiselle tai läheiselle. Tämän Psykopodiaan 5-vuotisjuhlajakson aiheena on toivo ja sen merkitys kriiseistä selviämisessä. Jakson vieraina ovat psykologi (PsT), kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaari sekä Psykopodiaan vakiojuontaja, psykologi (PsL), kriisi- ja traumapsykologian asiantuntija Nina Lyytinen. Juontajana toimii poikkeuksellisesti Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala. Nina ja Eija pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä kriisit ovat? - Miten traumat ja kriisit liittyvät toisiinsa psykologiassa? - Mitä toivo on ja mikä sen merkitys on kriiseistä toipumisessa? - Kuinka toivo näkyy kriisityössä? - Miten auttajat ja läheiset voivat vahvistaa toivoa? Jakson lopuksi Nina Lyytinen lausuu kirjoittamansa runon vaikeuksista selviämisestä Sergei Sokolevin pianomusiikin säestyksellä. Lisätietoja: Eija Palosaari on toiminut SPR:n Psykologien valmiusryhmässä vuodesta 1994. Hän teki katastrofipsykologian alan väitöskirjansa Estonian uppoamisonnettomuudesta. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon hän sai kirjastaan Lupa särkyä - kriisistä elämään vuonna 2008, jolloin hänet valittiin myös Vuoden psykologiksi. Eija Palosaaren verkkosivut. Eija Palosaaren vuonna 2008 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut kirja: Lupa särkyä. Kriisistä elämään. (e-kirja, Elisa.fi) Nina Lyytinen on toiminut SPR:n Psykologien valmiusryhmässä vuodesta 2011 työskenneltyään sitä ennen melkein 10 vuotta kriisityössä. Hän on tehnyt vapaaehtoistyötä Libanonin palestiinalaispakolaisten parissa vuodesta 2008 Psykologien Sosiaalisen Vastuun kautta. Hankkeet ovat keskittyneet resilienssin ja psykologisten selviytymiskeinojen vahvistamiseen jatkuvien kriisien keskellä. Vuoden psykologiksi Lyytinen valittiin 2023. Nina Lyytisen verkkosivut. Lue Nina Lyytisen vapaaehtoistyöstä Libanonissa: - Psykologien ääni sodan keskeltä (Psykologi-lehti 22.1.2024) - Pitkä tie Vuoden psykologiksi (Psykologi-lehti 7.8.2023) - Suomalainen psykologi Libanonissa – stressinsäätelylle on kysyntää (Psykologi-lehti 7.4.2020) Tämä jakso pohjaa osin Eijan ja Ninan SPR:n Psykologien valmiusryhmän 30v-juhlaseminaarissa syksyllä 2023 pitämään esitykseen sekä esitelmän teemoista Päivi Tolosen tekemään haastatteluun SPR:n Avun maailma lehdessä: Ilman toivoa ei ole mitään (Avun maailma 4/2023, 15.11.2023). Jos haluat tietää lisää kriisi- ja traumapsykologiasta sekä toivosta, niin kannattaa kuunnella nämä jaksot: - 130. Kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Atte Varis. - 30. Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Eija Palosaari. - 29. Resilienssi ja sopeutuminen muutoksiin. Nina Lyytinen. - 20. Traumat ja traumatisoituminen. Ferdinand Garoff. - 129. Traumat ja toipuminen. Sanna Isosävi. - 138. Toivo. Maaret Kallio. Ninan lausuman runon säesti Sergey Sokolov, Instagram: @sokolov_jazz. SPR:n psykologien valmiusryhmän toiminnan kuvaus. SPR:n sivuilla on hyvä tietopaketti henkisestä ensiavusta ja kriisireaktioista. SPR:n vapaaehtoisten henkisen tuen tietopaketti. Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7: 09 - 2525 0111 PS: Olemme tehneet Psykopodiaa-jaksoja viisi vuotta. Psykopodiaalla on yli 33 000 seuraajaa, kuuntelijoita monin verroin ja kuuntelukertoja on lähes 2.5 miljoonaa. Jotain olemme ilmeisesti tehneet hyvin tai kiinnostavasti, mutta me kuulisimme tosi mielellään että mitä 🙂 Laita meille ihmeessä palautetta, kehitysehdotuksia tai vaikka vaan ihan kehujakin - ihan mistä vaan tämän viiden vuoden ajalta → https://ninalyytinen.fi/palaute ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen...

Puhumattomuus parisuhteessa voi olla todella kipeä tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi molempien osapuolten hyvinvointiin. Tämän taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä, kuten kommunikaatio-ongelmia, pelkoja, traumoja, epävarmuutta tai temperamenttieroja. Kuitenkin yhteinen halu ja sitoutuminen toisen parempaan ymmärtämiseen voivat avata tien uudelle yhteydelle ja syvemmälle molemminpuoliselle ymmärrykselle. Puhumattomuuden taustalla piileviä haasteita on mahdollista käsitellä yhdessä tai ammattilaisen avulla ja rakentaa vahvempaa ja kestävämpää suhdetta. Puhumattomuudesta parisuhteessa psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina keskustelemassa ovat asiantuntija, pari- ja perhepsykoterapeutti Riina Nissinen ja asiantuntija, seksuaalineuvoja Laura Huuskonen Parisuhdekeskus Kataja ry:sta. Nina, Riina ja Laura käsittelevät jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä: - Miksi puhuminen on tärkeää parisuhteessa? - Mistä puhumattomuus voi kertoa? - Mitä syitä puhumattomuuden taustalla voi olla? - Miten parin varhaiset ihmissuhteet ja temperamenttierot ilmenevät puhumattomuuden taustalla? - Miten turvallisuuden tunne parisuhteessa vaikuttaa puhumattomuuteen? - Miten pari voi purkaa puhumattomuuden muuria ja rakentaa uutta tapaa puhua ja olla yhteydessä? Lisätietoja: Harjoituksia puhumisen tueksi (Parisuhdekeskus Kataja ry) löydät täältä. Parisuhdekeskus Kataja ry:n verkkosivut. Väestöliitön kautta on saatavilla maksuttomia palveluja parisuhdekysymyksiin. Kirkon perheneuvonnan sivut. Kriisikeskusten kautta voitte saada myös apua vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä. Jos pidit tästä jaksosta voisit pitää myös näistä: - 134. Turvallisuus parisuhteessa. Vieraana Suvi Laru. - 124. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro. - 108. Tunne hyvä parisuhde. Vieraana Maaret Kallio. - 80. Miten huoltaa parisuhdetta? Vieraana Mikael Saarinen. - 47. Kuinka keskustella paremmin. Vieraana Ilona Rauhala. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kannamme jokainen mukanamme ylisukupolvisia tarinoita, jotka voivat tukea meitä tai olla meille taakkana. Tämän jakson aiheena ovat ylisukupolviset tarinat ja se miten ne voivat tuoda meille turvaa - tai taakan kannettavaksemme. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Aino Juusola. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Taakka vai turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta (Kirjapaja 2023). Nina ja Aino käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä kannamme mukanamme menneiltä sukupolvilta? - Mikä merkitys erilaisilla tarinoilla on oman menneisyytemme tutkimiselle? - Millaisia taakkoja siirrämme sukupolvelta toiselle? - Miten ylisukupolvisen taakan siirtämistä voi välttää? - Milloin ylisukupolvinen tarina tuo tukea ja turvaa? - Mikä aiheuttaa ylisukupolvista häpeää? - Mitä kannattaa tehdä, jos huomaa kantavansa ylisukupolvista taakkaa? Lisätietoja: Aino Juusola on psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti, joka on erikoistunut mm. traumojen hoitoon. Hän on toiminut myös 10 vuotta oikeuspsykologian kentällä, tehnyt tutkimusta, sekä ollut tuomassa Suomeen traumafokusoituja hoitomalleja. Hän on aikaisemmin julkaissut kirjan Jutellaanko — Miten käsitellä lapsen kanssa vaikeita asioita (2021) ja ollut mukana kirjoittajana mm. teoksissa Seksuaaliväkivaltatyön perusteet ja Traumatisoituminen ja perhesuhteet. Hän on Suomen toinen sertifioitu TF-KKT- mallin kouluttaja. Tilaa Aino Juusolan kirja Taakka vai turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta (Kirjapaja 2023). Aino Juusola Instagramissa ja LinkedIn:ssa. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tunteet kulkevat mukanamme eri tilanteisiin. Varsinkin voimakkaat ja ahdistavat tunteet tarttuvat helposti ja nopeasti. Koemme näitä esimerkiksi muutostilanteissa. Onneksi myös turvallisuuden tunteita voi tartuttaa. Psykologi Nina Lyytisen vieraana tunnetartunnoista erityisesti hankalia tunteita herättävissä muutos-ja kriisitilanteissa keskustelemassa on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Anna Peltola. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024). Empatian avulla voimme asettua toisen ihmisen asemaan. Koemme heijastuksia toisten tunteista. Luemme sanatonta viestintää. Voimme rauhoittaa itseämme ja siten myös luoda turvaa toiselle. Nina ja Anna pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Mitä tunnetartunta on? - Miksi tunteet tarttuvat? - Kuinka vastavuoroista tunnetartunta on? - Miten tunnetartunta ilmenee muutos- ja kriisitilanteissa? - Miten tunteita voi säädellä ja johtaa muutostilanteissa? - Miten omia tunteita voi säädellä? Lisätietoja: Tilaa Anna Peltolan kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024). Anna Peltola LinkedIn:ssa ja Instagramissa. Lue Anna Peltolan haastattelu (HS 19.2.2024 – €): Tartunnan voima. Anna Peltola oli vieraana myös jaksossa 112. Tunnetartunta. Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös näistä: 10. Tunteet työelämässä. 85. Vaikeat tunteet työelämässä. 140. Miten kohdata toinen arvostavasti? Arvostuksen psykologiaa. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Maistuuko työsi puulta? Oletko kadottanut innostuksesi työhösi? Moni pohtii samaa. Innostusta ja iloa työhön voi löytää monesta asiasta. Mitä olet menettänyt, jos innostuksesi on kadonnut? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana innostuksesta työhön ja kadonneen innostuksen löytämisestä uralla uudelleen keskustelemassa on psykologi, valmentaja, tietokirjailija Jarkko Rantanen. Jaksossa Nina ja Jarkko pohtivat mm seuraavia kysymyksiä: - Mitä innostus on työssä? - Mikä nykyajassa saa monet pohtimaan työn merkitystä? - Mistä huomaa, jos oma työ ei enää innosta? - Mikä syö työn imua ja innostusta työhön? - Miten innostuksen työhön voi palauttaa? Vai voiko? Lisätietoja: Jarkko Rantanen on työelämän tunnetaitoihin ja organisaatioiden tunneilmaston kehittämiseen erikoistunut psykologi, tietokirjailija ja suosittu valmentaja. Hän on myös Emergyn ja WorkPlace Nordicin perustajaosakas. Jarkko on työskennellyt pitkäjänteisesti työelämän tunnetaitojen kehittämisen parissa ja kirjoittanut työelämän tunteista ja tunnejohtamisesta useita kirjoja. - Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa. - Jarkon yrityksen Emergyn kotisivut. Tutkimushankkeita tunteiden vaikutuksesta töissä, joissa Jarkko Rantanen on ollut mukana: TUNTO - Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa ja TUNTO2 - Tunnetoimijuus strategian toteuttamisen tukena. Jarkon kirjoja tunteista: - Rantanen, Jarkko; Kankaanpää, Heikki; Leppänen, Ira: Johda tunneilmastoa; Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent, 2020. - Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus, 2019. - Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013. - Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011. Jos tämä jakso herätti ajatuksia, voisit olla kiinnostunut myös jaksoista: - 51. Työuupumus siviiliuupumus vai uupumus. - 63. Työn imu - 95. Miten voit selkiyttää elämäsi suuntaa? - 1 09. Moniosaaminen. - 117. Elämänmuutos mielessä? Jarkko Rantanen on vieraana myös jaksoissa: - 10. Tunteet työelämässä. - 81. Miten antaa parempaa palautetta? - 85. Vaikeat tunteet työelämässä. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tyttöjen mielenhyvinvointi on koetuksella aikamme erilaisten odotusten ja paineiden ristitulessa. Miten voimme vanhempina ja aikuisina tukea tyttöjen itsetuntoa ja identiteettiä? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tyttöjen mielenhyvinvoinnista ja itsetunnon tukemisesta keskustelemassa on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti, tietokirjailija Riikka Riihonen. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Täysillä tyttö - Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää (Kirjapaja 2024). Nina ja Riikka pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Miten tytöt voivat Suomessa tällä hetkellä? - Miten yhteiskunnan, median ja meidän kaikkien asenteet ja sosiaalinen paine vaikuttavat tyttöihin? - Millaisia rajoja ja ‘raameja’ tytöille asetetaan? - Millaisia seurauksia näistä voi olla tyttöjen itsetunnolle ja oman identiteetin muodostumiselle? - Miten vanhemmat ja aikuiset voivat tukea tytön itsetuntoa ja identiteettiä? Lisätietoja: Riikka Riihonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti ja lääketieteen tohtori. Päivätyössä hän on TAYS lastenpsykiatrian neuropsykiatrian yksikön apulaisylilääkäri. Viime vuosina Riikka on ollut erityisen kiinnostunut tunnesäätelyn ja aggressio-oireiden hoitamisen ohella lastenpsykiatrisen avohoidon kehittämisestä sekä kehitykseltään erityisten lasten tukemisesta ja palvelujärjestelmän rakentamisesta. Riikka on osallistunut useiden oppaiden ja kirjojen kirjoittamiseen (viimeksi Kuinka kiukku kesytetään 2020, Aada ja kiukkuleijona 2020), sekä tekee yhteistyötä monien alan toimijoiden kanssa. Hän myös tekee Lääkärilehteen referaatteja alan tutkimusartikkeleista. Harrastuksenaan hän jakaa tietoa mielenterveyden kysymyksistä Instagramissa ja Vanhemmuuden hyvä boogie -blogissaan. Riikka Riihosen kirjan ‘Täysillä tyttö - Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää’ voit tilata verkosta täältä ja täältä. Riikka Riihonen Instagramissa: @lastenpsykiatri_riikkariihonen. Riikka Riihonen X:ssa / Twitterissa: @RiikkaRiihonen. Riikka Riihonen Threadsissa: @lastenpsykiatri_riikkariihonen. Vanhemmuuden hyvä boogie -blogi. Lastenpsykiatrit Riihonen ja Laine -podcast. Riikka Riihonen oli vieraana myös jaksossa: 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely. Lasten ja nuorten hyvinvointia käsitellään myös jaksossa: 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi? Itsetuntoa ja identiteettiä pohditaan mm. jaksoissa: 14. Itsetunto ja sen vahvistaminen 75. Kenen elämää elät? 100. Itsetunto ja hyväksyvä suhtautuminen itseen. 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti. Tässä jaksossa mainittuja muita teemoja käsitellään jaksoissa: 17. Huijarisyndrooma. 45. Myötätuntoinen kehosuhde ja kehopositiivisuus. 73. Rajojen asettaminen. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Toiselle antamallamme arvostuksella, arvostavalla kohtaamisella on suuri merkitys. Perustarpeitamme on tulla huomioiduksi, nähdyksi ja arvostetuksi - omana itsenämme. Tämän jakson aiheena on arvostus, arvostuksen osoittaminen ja arvostuksen psykologia. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, nykyinen Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi, Pekka Tölli. Pekka on kirjoittanut aiheesta kirjan Minä näen sinut. Arvostuksen psykologiaa (Tammi, 2024). Nina ja Pekka pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Mistä arvostuksessa on kyse psykologiassa? - Miksi arvostuksen kokemus on tärkeää meille? - Miten voit osoittaa arvostusta - ja ottaa sitä vastaan? - Mitä vaikeuksia näihin voi liittyä? - Mitä arvostusvaje tarkoittaa? - Mitä me kaikki voimme tehdä vähentääksemme arvostusvajetta? Lisätietoja: Osta Pekan kirja Minä näen sinut - arvostuksen psykologiaa (Tammi 2024) verkosta. Pekka Tölli LinkedIn:ssa: @pekkatolli Pekka Töilli Instagramissa: @petolli Pekka Tölli oli aiemmin vieraana suositussa jaksossa: - 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti. Yksinäisyyttä ja näkymättömyyden kokemusta käsitellään jaksoissa: - 10. Yksinäisyys. Vieraana Niina Junttila. - 113. Yksinäisyydestä - yksin ja yhdessä. Vieraana Cup of Therapy. Palautteen voi antaa arvostavasti. Vinkkejä palautteen antamiseen voit kuunnella jaksosta: - 81. Miten antaa parempaa palautetta? Vieraana Jarkko Rantanen. Lukuvinkkejä aiheesta ja sen ympäriltä: - Grant, Adam. Anna ja ota: miksi voit menestyä parhaiten muita auttamalla. (Viisas Elämä 2017). - Junttila, Niina. Yksinäisyyden monet kasvot. (Tammi 2022). - Pietikäinen, Arto. Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC. (Duodedicm 2022). - Rosenberg, Marshall B. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus: nonviolent communication (NVC) (Viisas Elämä 2019). - Waldinger, Robert & Marc Schulz. Onnellisen elämän salaisuus. (WSOY 2023). - Baumeister, R. F., & Leary, M. R. (2007). The need to belong: Desire for interpersonal attachments as a fundamental human motivation. In: Rita Zukauskiene (ed) Interpersonal development, 57-89. Routledge, London. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL Millainen työilmapiiri työpaikallasi on? Onko teillä mukava ja innostavaa tehdä töitä? Tämän jakson aiheena on hyvä työilmapiiri ja sen luominen. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Miksi hyvä työilmapiiri on tärkeää? - Mistä se koostuu? - Mikä tukee hyvän työilmapiirin syntymistä? - Entä mikä heikentää työilmapiiriä? - Miten voit itse luoda hyvää työilmapiiriä työpaikallasi? Lisätietoja: Tunteista ja tunteiden tarttumisesta myös työpaikalla voit kuunnella lisää jaksoista: - 112. Tunnetartunta. - 10. Tunteet työelämässä. - 85. Vaikeat tunteet työelämässä. Näiden lisäksi voisit olla kiinnostunut myös jaksoista: - 106. Luottamus työelämässä. - 63. Työn imu. - 39. Yrityskulttuurin johtaminen. Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut pitkään muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011. Marja-Liisa Manka on kirjoittanut myös tietokirjoja, joista viimeisimmät ovat: - Työhyvinvointi (uudistettu painos 2023, AlmaTalent) yhdessä Marjut Mankan kanssa - Elämänilon jäljillä. Tunne juuresi- vaikuta elämääsi (Basam Books 2022, äänikirjana 2023 - Stressikirja, mistä virtaa? (2015, Talentum) - Työnilo (Sanoma Pro, 2013) Marja-Liisa Mankan verkkosivut: Docendum.fi Marja-Liisa Manka X / Twitter: @marjaliisamanka Marja-Liisa Manka Instagram: @marjaliisamanka Marja-Liisa Manka Linkedin ja Facebook. Millainen työilmapiiri työpaikallasi on? Kiinnostaako työilmapiirin parantaminen? Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Toivo on elämän perusvoimavara. Tarvitsemme toivoa, jotta voimme pysähtyä sen äärelle, mikä elämässämme on tärkeää ja merkityksellistä. Toivon avulla uskallamme ottaa tarpeellisia riskejä elämässä tavoitteisiimme pyrkiessä - ja myös siihen, että hakeudumme tarvittaessa avun äärelle. Toivo auttaa meitä kohtaamaan ja käsittelemään elämän vaikeitakin asioita. Tässä jaksossa vieraanani on kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija ja kolumnisti Maaret Kallio. Keskustelemme Maaretin kanssa toivosta ja siitä, mikä merkitys toivolla on hyvinvointiimme. Maaret on kirjoittanut aiheesta kirjan Voimana toivo. Toivo on keskeinen tekijä toipumisessa sekä oman epätäydellisyytemme ja keskeneräisyytemme sietämisessä ja hyväksymisessä. Toivoon kuuluu kipeiden asioiden ja epämukavien tunteiden kohtaamista, mutta myös niiden keinojen löytämistä, jotka rauhoittavat kehoa ja mieltä ja jotka tuovat turvan tunnetta. Pohdimme muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä toivo on? Mihin toivoa tarvitaan? - Mitä on epätoivo ja toivottomuus? - Mikä on toivon merkitys itsekriittisyydessä ja vaikeissa elämänkokemuksissa? - Mitä tapahtuu, jos menettää toivon? - Miten toivoa voi itsessään vahvistaa? Jakso on alunperin julkaistu 7.6.2020. Jakson linkit: - Maaret Kallion websivut: https://www.maaretkallio.com - Maaret Kallio: Voimana toivo, WSOY, 2020. https://www.wsoy.fi/kirja/maaret-kallio/voimana-toivo/9789510445471 - Maaret Kallion omia mietteitä vierailusta ja jaksosta: https://www.maaretkallio.com/2020/06/08/psykopodiaa-podcast-voimana-toivo/ - Maaret Kallio Facebook: https://www.facebook.com/lujastilempea/ - Maaret Kallio Instagram: https://www.instagram.com/maaretkallio/ - Maaret Kallio Twitterissä: https://twitter.com/MaaretK - Maaret Kallio Linkednissä: https://www.linkedin.com/in/maaret-kallio-025a0447/ Maaret Kallio oli vieraana myös jaksossa 108. Tunne hyvä parisuhde. ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Elisa. Työ ja työnteko on muuttanut luonnettaan. Työ on yhä enemmän ja useammalle näkymätöntä tietotyötä. Työtä tehdään monessa paikkaa, yhdessä ja erillään, digitaalisesti ja läsnä. Automatisointi ja tekoälyn kehitys kiihtyvät. Nykypäivän työntekijä odottaa ja usein jopa vaatii, että työpaikka mukautuu sen mukaan, minne työ tai elämä vie. Työn sekä työn tekemisen paikan ja tapojen muutoksesta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho. Hän on viime vuosina kääntänyt työpaikkaan liittyviä keskusteluita siihen suuntaan, miten ja millä välineillä työtä tehdään hyvin. Kun työ mietitään ihminen eikä paikka edellä, paranee niin työtyytyväisyys kuin työn tuottavuus. Nina ja Merja käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten työn tekeminen ja sen paikka ovat muuttuneet? - Miten nämä vaikuttavat siihen, miten teemme työmme hyvin? - Millaisia riskejä muutoksiin liittyy? - Mitä työssä onnistuminen vaatii sekä työntekijöiltä että johdolta? Lisätietoja: Merja Ranta-aho LinkedIn:ssa. Merja Ranta-aho X / Twitterissa. Lue lisää Merjan ajatuksista digitaalisesta työpaikasta: - Helsingin Sanomat (€): Suuryrityksen hr-johtaja: ”Aikuisten kanssa ei pitäisi joutua keskusteluun, onko pakko tulla toimistolle vai ei” - Elisa.fi: Digitalisaatio, datatalous ja tekoäly muuttavat työn tekemisen tapaa. - Elisa.fi: Hybridityön johtaminen - parhaat toimintatavat. Jos työtyytyväisyys ja työn tuottavuus on sinulle ajankohtainen aihe, voit lukea lisää digitaalisen työpaikan kokonaisuudesta Elisan sivuilta: Elisa.fi/digityo. Elisa.fi: Näin digitaalinen työpaikka toimii Elisalla. Digitaalisen työpaikan tarkistuslista: Lataa opas! Tutustu digitaaliseen työpaikkaan: Elisa Showroom Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden sekä 5G:n edelläkävijä. Tarjoamme vastuullisia ja kestäviä ratkaisuita yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä kansainvälisesti yli 100 maassa. Menestymisemme nyt ja tulevaisuudessa perustuu jatkuvaan oppimiseen ja osaavaan sekä muutoskykyiseen henkilöstöömme. Olemme jo vuosia edistäneet toimitilojamme, työskentelykulttuuria ja -välineitämme tukemaan turvallista ja yhdenvertaista työhyvinvointia niin fyysisissä kuin virtuaalisessa työskentelyssä. Syrjimättömyys, hyvä johtaminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat meille olennaisia asioita. Keskeisiä teemoja meille ovat myös monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus ovat meille keskeisiä teemoja ja teemme pitkäjänteistä työtä tasa-arvon edistämiseksi. Elisalla olemme sitoutuneita työyhteisöön, joka rohkaisee kaikkia oppimaan, jakamaan näkökulmiaan ja kehittämään työtään. Meille on tärkeää, että jokainen voi olla aito oma itsensä ja tuntea, että hän on tervetullut Elisalle juuri sellaisena kuin on. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Traumat koskettavat monia meistä. Vanhemmuus tai sen pohtiminen voi virittää ajatukset siihen, millaista hoivaa on saanut lapsena. Se voi nostaa pintaan myös omia traumakokemuksia ja pelkoa ja huolta siitä, miten itse kykenee toimimaan vanhempana erilaisissa tilanteissa. Vanhemman traumahistoriasta ja sen vaikutuksesta vanhemmuuteen psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Traumatisoituminen voi näyttäytyä eri tavoin vanhemmuudessa. Vanhemmuus voi tarjota myös korjaavia kokemuksia. Turvallinen kumppani on tärkeä voimavara. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tarkoitetaan psyykkisellä traumalla? - Millaisia huolia tai pelkoja trauman kokeneella vanhemmalla tai vanhemmaksi ensimmäistä kertaa tulevalla voi olla? - Miten vanhemman traumatisoituminen voi näkyä vanhemmuudessa? - Miten vanhempi voi pitää huolta itsestään? - Miten mahdollinen toinen vanhempi voi olla tukena? - Mistä vanhemmat voivat saada apua? – Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: Kuuntele 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast – LISÄTIETOJA: Vanhemmille: Traumaterapiakeskuksen opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille: Apua vanhemmuuteen. Perinataalimielenterveys ry: Tukea perheille. Mielenterveystalon omahoito-ohjelma: Omien traumakokemusten vaikutus vanhemmuuteen. Ensi- ja turvakotien liitto: Lapsuuden kokemuksilla on väliä -esite. Ensi- ja turvakotien liitto. Äidit irti masennuksesta ry. Ammattilaisille: Vakautta vanhemmuuteen: Ensitietoa ja keinoja lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille -ryhmämuotoisen hoitomallin opas löytyy Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta (kirjautuneille): https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille Ensi- ja turvakotien liitto: Vaativan vauvatyön käsikirja. Perinataalimielenterveys ry:n ammattilaisten osio: https://www.perinataalimielenterveys.fi/ammattilaisille/ Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Koetko uupumusta työssäsi? Et ole yksin. Työuupumus on yleistä, mutta mikä meitä työelämässä oikein uuvuttaa? Löytyvätkö syyt työntekijästä vai työn määrästä tai laajemmista rakenteista? Työuupumuksesta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja syistä näiden takana psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen sekä kansanedustaja (MuT, YTM) Minja Koskela. Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt (vrt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus 2023). Monilla aloilla työn vaatimukset ovat muuttuneet. Työssä uupumista ei nähdä vain asiantuntiijatehtävissä, vaan se on jopa yleisempää suorittavamman työn aloilla. Työssä ei uuvuta pelkästään määrällinen kuormitus vaan myös rakenteelliset ongelmat, arvostuksen puute ja työn kuvan epäselvyydet. Terveen ja hyvinvoivan työpaikan kehittämiseen olisi hyvä ottaa mukaan työntekijät. On tärkeä tunnistaa työn psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi työntekijä. Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mikä työssä uuvuttaa? - Millaiset työelämän muutokset voivat lisätä työuupumusta? - Entä miten laajemmat yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa? - Miten ilmiöt kuten quiet quitting ja toksinen positiivisuus liittyvät työuupumukseen? - Miten me voimme vaikuttaa tekijöihin työuupumuksen taustalla? Lisätietoa: Jari Hakanen X (Twitter) ja LinkedIn. Työterveyslaitos verkossa: www.ttl.fi Arvioi oman työhyvinvointisi (ml. työuupumus): Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi) TTL:n kehittämää työuupumuksen arvioinnin liikennevalomallia käsittelevä julkaisu: Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä (julkari.fi) Minja Koskela (MuT, YTM) on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja ensimmäisen kauden kansanedustaja (Vas.). Koskela on julkaissut kolme tietokirjaa (Ennen kaikkea feministi, Karisto 2019; Toisin tehty – keskusteluja koulusta, S&S 2020 (Koskela & Tuomi); Äidiksi tuleminen, Into 2021). Koskela väitteli musiikin tohtoriksi kesällä 2022 populaarimusiikkikasvatuksen demokratiasta. Minja Koskela Instagram ja X (Twitter). Minja Koskelan verkkosivut: minjakoskela.fi Työuupumusta ja siihen liittyviä aiheita käsitellään myös mm. jaksoissa - 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. - 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen. - 63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen. - 79. Työelämän kiihtyminen. Vieraana Saija Mauno. Mikä sinun työssäsi uuvuttaa? Kiinnostaako työelämän kuormituksen lisääntyminen laajemmin? JHL on tehnyt kuormitukseen ja stressiin liittyviä kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHL:n verkkosivuilta. Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän,...

Turvallisuuden tunne ja turvan kokemus on perustarpeitamme. Parisuhteessa turvallisuuden kokemuksessa oleellista on tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme, kaikkien ominaisuuksiemme kanssa. Koemme olevamme merkityksellisiä ja tärkeitä, kun tunnemme, että meistä välitetään. Tämän jakson aiheena on turvallisuus parisuhteessa. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja Suvi Laru. Turvallisuuden tunne parisuhteessa on moniulotteista. Joskus turvallisuuden tunnetta voi olla jopa vaikeaa tunnistaa. Haastavissakin tilanteissa turvallisessa parisuhteessa säilyy tasa-arvo kumppaneiden välillä. Molempien ajatukset ja tunteet ovat tärkeitä, ja niille täytyy olla tilaa tulla ilmaistuksi ja kuulluksi. Pelko, ahdistus, kipu ja väkivalta eivät kuulu turvallisiin ihmissuhteisiin. Nina ja Suvi käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten turvallisuus tai sen puute näyttäytyvät parisuhteessa? - Mikä aiheuttaa turvattomuutta parisuhteessa? - Miten luottamus ja mustasukkaisuus liittyvät turvallisuuden tunteeseen? - Miten turvallisuuden tunnetta parisuhteessa voi vahvistaa? — Kaupallinen yhteistyö, Tradeka: Kuuntele ‘Ei pelkkää puhetta’ -podcast Spotifysta. / Tradekan verkkosivut: tradeka.fi. Tradekan vastuullisuusraportti 2022. — Lisätietoja ja linkkejä: Suvi Laru on laillistettu psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, EMDR-terapeutti ja ammatillinen opettaja, joka työskentelee Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtajana. Suvi edistää työssään työhyvinvointipainotteista johtajuutta ja hänen intohimona työssään on kaikenlaisten parisuhteiden hyvinvoinnin edistäminen. Suvi on toiminut 25-vuotisella työurallaan pitkään järjestöissä, yritysmaailmassa, erikoissairaanhoidossa sekä kuntasektorilla ja hänellä on lukuisia luottamustehtäviä sekä työssä että vapaa-ajalla. Suvi Laru LinkedIn, X (Twitter) ja Facebook. Parisuhdekeskus Kataja ry verkossa, X (Twitter), Facebook, Instagram, ja LinkedIn. Parisuhdekeskus Katajan nuorille aikuisten ihmissuhdetaitojen vahvistamisen Asiaa ihmissuhteista -hanke verkossa. Asiaa ihmissuhteista Instagramissa ja TikTokissa Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/ Naisten Linja ry: https://naistenlinja.fi/ ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Monikulttuurisuus tuo työpaikoille erilaista ja uutta ajattelua, joka rikastuttaa ideointia. Uuden ja tuntemattoman kohtaaminen voi herättää epävarmuutta, pelkoakin. Näin voi olla työntekijällä, joka saa ensimmäistä kertaa maahanmuuttajataustaisen työkaverin - ja myös maahanmuuttajalla, joka tulee uuteen työpaikkaan ja -porukkaan uudessa kotimaassaan. Työpaikoilla eivät kuitenkaan kohtaa kulttuurit vaan ihmiset. Monikulttuurisuudesta työpaikalla psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija Neleah Kagiri ja Espoo Cateringin kiertävä palveluvastaava ja työsuojeluvaltuutettu Sanni Haapasalmi. He käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä monikulttuurisuus työelämässä on? - Mitä monikulttuurisuus tuo työpaikoille? - Mitä pelkoja ja huolia toisesta kulttuurista tulevan työkaverin kohtaamiseen voi liittyä? - Miten johdon tulisi huomioida monikulttuurisuus työpaikalla? - Miten itselle uudesta kulttuurista tuleva työkaveri kannattaa kohdata? Lisätietoa: Neleah Kagiri on JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija. Hänen työnään on kouluttaa ja tuoda tietoa maahanmuuttajajäsenille JHL:n toiminnasta ja tukea heitä työelämässä Suomessa. Neleah on työskennellut aiemmin sosiaalialoilla sosiaaliohjaajana erityisesti maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen edistämisessä. Maahanmuuttajat, kotouttaminen ja ihmisten kannustaminen ja tukeminen ovat lähellä Neleahin sydäntä. Sanni Haapasalmi työskentelee Espoo Catering Oy:n kiertävänä palveluvastaavana ja työsuojeluvaltuutettuna. Espoo Catering on ylpeä monikulttuurisesta työympäristöstään. JHL:n maahanmuuttajatoiminta on monipuolista ja sitä järjestetään ympäri Suomen. Tervetuloa mukaan ammattiliitto JHL:n toimintaan! Lue lisää JHL:n maahanmuuttajatoiminnasta: On ilo ja ylpeys, että ammattiliitto avautuu maahanmuuttajille (Motiivi-lehti 7.10.2022). Osallistu JHL:n maahanmuuttajatoimintaan. Liity JHL:n jäseneksi. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Ystävyys on tärkeä ihmissuhde, jossa on luottamusta ja vastavuoroisuutta. Se on psykologisesti turvallinen ihmissuhde, missä on miellyttävä olla. Ystävän kanssa voi kokea olonsa turvalliseksi ja olla oma itsensä. Ystävyyssuhteet tukevat sekä somaattista että henkistä hyvinvointia. Tämän jakson aiheena on ystävyys ja ystävyyssuhteet aikuisena. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, psykoanalyytikko Katri Laine. Nina ja Katri käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä eroja lasten, nuorten ja aikuisten ystävyyssuhteiden välillä on? - Miten ystävyyssuhteita voi luoda aikuisena? - Millaisia haasteita ystävyyssuhteisiin voi liittyä aikuisena? - Miten haasteita voi ratkoa? - Mistä syistä ystävyyssuhteet katkeavat? - Milloin ne kannattaa katkaista? - Miten ystävyyttä voi vaalia ja ylläpitää? —Kaupallinen yhteistyö, Suomen Palloliitto: Kuuntele Nyt puhuu valmentaja -podcast Spotifysta.— Lisätietoja ystävyydestä: Katri Laine LinkedIn:ssa. Katri oli Ninan haastateltava Ninan toimittamassa Ylen ‘Näin minua manipuloidaan’ -podcastin jaksossa: 1: Manipuloiva ystävä, joka haluaa aina hyötyä. (Yle Areena) Yksinäisyyttä käsitellään jaksoissa 11. Yksinäisyys ja 12. Yksinäisyys: kuuntelijakysymykset. Molemmissa vieraana on kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila. Katri viittasi jaksossa näihin juttuihin ja tutkimuksiin: Suuret ikäluokat, ystävyys ja isovanhemmuus (Väestöliitto) Ystävystyminen on muutakin kuin sattumaa – tällaisia ovat ystävyyssuhteet tutkimusten mukaan (Yle) Tässä vielä lisälinkkejä ystävyydestä: Ystävyystaitoja voi kehittää (Mieli ry): Jäitkö aikuisena ilman ystäviä? ”Sosiaalisessa aikataulussa” parisuhde jyrää kaiken edelle (HS.fi €) ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Pystytkö keskittymään töihisi tai askareisiisi? Karkaako huomiosi ja tarkkaavaisuutesi helposti muualle, kun pitäisi keskittyä pitkäjänteisesti? Tämän jakson aiheena on itseaiheutettu keskittymishäiriö eli ADT - attention deficit trait. Asiantuntijavieraanani on Mona Moisala. Mona on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija. Nykyään Mona toimii kouluttajana ja luennoijana, ja hän auttaa ihmisiä tekemään työtään aivoystävällisemmin. Nina ja Mona käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä itseaiheutetulla keskittymiskyvyn ongelmalla tarkoitetaan? - Miten ADT näkyy arjessa, työssä tai opinnoissa? - Mistä ADT johtuu? - Miten itseaiheutettu keskittymiskyvyttömyys eroaa esimerkiksi ADHD:stä tai ADD:stä? - Miten kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa? Lisätietoja: Mona Moisalan verkkosivut: monamoisala.com. Mona Moisala Instagramissa: @monamoisala. Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirja: Keskittymiskyvyn elvyttämisopas (Tuuma 2018). Lisätietoa ADT:sta: Mielenterveystalo.fi: Mikä on ADT? YTHS: ADHD vai sittenkin ADT? Aivotyön ergonomiaa ja sen parantamista käsitellään jaksossa 18. Sujuvampaa aivotyötä. Jos pohdit oman keskittymiskykysi haasteita ja sitä, onko niiden taustalla kenties ADHD, kannattaa kuunnella jakso 91. ADHD aikuisella. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kriisit ovat ennakoimattomia, yllätyksellisiä tilanteita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan kärsimystä melkein kaikille meistä. Kriisitilanteita voivat olla esimerkiksi läheisen kuolema, oma tai läheisen äkillinen sairastuminen, uhka-ja väkivaltatilanteet, onnettomuudet, ero parisuhteessa ja irtisanominen. Tämän jakson aiheena on kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on työterveyspsykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti ja organisaatiokonsultti Atte Varis. Hän on Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja, jonka puitteissa hän johtaa akuutin kriisityön suuronnettomuustilanteita. Äkilliset kriisit järkyttävät ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. On luonnollista että reagoimme niihin. Ihmisten kyvyissä sietää ja tavoissa reagoida kriiseihin on sekä yksilöllisiä eroja että samankaltaisuutta. Yksilöllisten tekijöiden lisäksi reagointiin vaikuttaa tapahtuman luonne ja voimakkuus. Tässä jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä - Mitä äkillinen kriisi tarkoittaa psykologiassa? - Miten eri tavoin reagoimme äkillisiin kriiseihin? - Millaiset tekijät vaikuttavat reaktioiden voimakkuuteen ja kestoon? - Millaista tukea ja kriisityötä akuuteissa kriiseissä on tarjolla? - Mikä auttaa kriiseistä ja suuronnettomuuksista selviämistä? - Miten läheiset voivat tukea kriisin kokenutta? - Miten pitää huolta itsestä kriisin keskellä? Lisätietoja: Atte Variksen verkkosivut: www.crowsolutions.fi Atte Variksen haastattelu SPR:n psykologien valmiusryhmästä Psykologi-lehdessä (27.12.2019). SPR:n psykologien valmiusryhmän toiminnan kuvaus. Lue SPR:n valmiustyöstä Suomessa. SPR:n sivuilla on hyvä tietopaketti henkisestä ensiavusta ja kriisireaktioista. SPR:n vapaaehtoisten henkisen tuen tietopaketti. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Traumat koskettavat monia meistä, joko suoraan tai läheistemme kautta. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Kaikki vaikeatkaan tapahtumat eivät välttämättä traumatisoi. Meillä on myös paljon voimavaroja ja keinoja käsitellä ja hoitaa traumoja. Tämän jakson aiheena ovat trauma ja traumatisoituminen - ja se miten puhuminen, jakaminen, komiikka ja nauraminen voivat olla apuna traumojen käsittelyssä. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi, sekä stand up -koomikko Teemu Vesterinen, jonka syyskuussa 2023 käynnistyneen kiertueen aiheena ja nimenä on Trauma. Teemu Vesterinen on tehnyt stand up -komiikka yli 20 vuotta. Teemu on toiminut myös käsikirjoittajana ja esiintyjänä televisiossa mm. Uutisvuodossa ja Noin viikon uutiset -ohjelmassa. Teemua voi kuulla myös Yle Areenassa Hauskaa maailmanloppua -podcastissä. Sivutyönään Teemu tekee myös TRE-ohjaajan töitä. Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä traumalla tarkoitetaan psykologiassa? - Miten trauma ja sen oireet ilmenevät? - Miten ja miksi Teemu tekee komiikkaa juuri traumasta? - Millaisia rooleja nauramisella ja puhumisella voi olla trauman käsittelyssä? - Millainen merkitys yksilön omilla voimavaroilla, läheisillä ja ammattiauttajilla on traumasta toipumisessa? - Milloin kannattaa hakea ammattiapua? Lisätietoja: Jos painit juuri nyt traumaattisten tapahtumista selviämisen kanssa, Mieli ry tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua. Mieli ryn kriisipuhelin päivystää 24h: 09 2525 0111 Suomen Punaisen Ristin sivuilta voit lukea henkisestä selviytymisestä kriisitilanteissa. Teemu Vesterisen sivuilta löydät keikkakalenterin ja tavat ostaa liput Teemun Trauma-kiertueen keikoille: https://www.teemuvesterinen.com/ Teemun löydät Facebookista ja Instagramista. Viimeisimpään tietoon kriisi- ja traumatyöstä voit perehtyä Traumaterapiakeskuksen ja Psykologiliiton järjestämässä valtakunnallisessa Kriisi- ja traumakonferenssissa Pikku-Finlandiassa Helsingissä ja etänä 9.-10.11.2023. Tarjolla on laaja kattaus laadukkaita esityksiä esimerkiksi vakavan traumatisoitumisen, hoidon ja psykoterapian, resilienssin, rasismin, lapsien ja perheiden, kriisityön ja pakolaisuuden näkökulmasta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteesta: www.kriisijatraumakonferenssi.fi Traumaterapiakeskus: https://traumaterapiakeskus.com/ Jaksossa mainitusta EMDR-terapiasta voit lukea lisää Suomen EMDR-yhdistyksen sivuilta: https://emdr.fi/ Kansainvälisen traumatutkimuksen yhdistyksen ISTSS:n sivuilla on hyvä tietopaketti traumoista (englanniksi): https://istss.org/public-resources/trauma-basics Jos traumat ja traumatisoituminen kiinnostavat, kannattaa kuunnella myös seuraava Psykopodiaa-jakso 130. kriisityöstä ja kriisipsykologiasta ja jakso 20. Traumat ja traumatisoituminen. Lisäksi voisit olla kiinnostunut myös jaksoista: 59. Lapsuudessa koettu seksuaaliväkivalta. 71. Keskenmeno Extra-jakso Sota Ukrainassa ja mielen hyvinvointi 83. Miten palauttaa turva, kun se on uhattuna? 86. Lähisuhdeväkivalta. 96. Itsetuhoisuus ja itsemurhien ehkäisy. 98. Tahaton lapsettomuus. 114. Resilienssi 120. Suru 123. Työssä kohdattu väkivalta 127. Miten kohdata vakava sairastuminen? ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ekonomit ry. Hyvä johtaja arvostaa toisia. Hänellä on kyky olla läsnä: kohdata ja kuunnella ihmisiä. Johtajuuteen liittyy myös epävarmuuksia ja huolia. Miten sovitan työn ja muun elämän? Kuinka pidän huolta omasta ja johdettavieni hyvinvoinnista? Tämän jakson aiheena on johtajuuteen liittyvät epävarmuudet ja huolet - ja miten niistä huolimatta voi olla hyvä johtaja. Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Suomen Ekonomien Urapalvelut -yksikön johtaja Suvi Eriksson. Suvi ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Millainen on hyvä ihmisten johtaja? - Voiko ja saako johtaja olla epävarma? - Millaisia huolia ja pelkoja johtamiseen liittyy? - Millaista hyötyä tai haittaa empatiasta voi olla johtajalle? - Mitä johtaja tarvitsee, jotta hän voi menestyä tehtävässään? Lisätietoja: Suvi ”kaikkea voi oppia” Erikssonilla on yli 15 vuoden asiantuntijaura koulutus- ja osaamispolitiikassa. Suvin omassa osaamisessa tapahtui isoja oivalluksia, kun hän siirtyi keväällä 2020 vetämään Suomen Ekonomien uravalmentajien tiimiä. Kun johtaa asiantuntijoita, joiden arkityöstä ei itsellä ole kokemusta, on pakko jättää mikromanageeraus ja keskittyä mahdollistamaan tiimiläisten työtä. Ihmisten johtaminen on keskiössä Suvin johtamisajattelussa. Suvi Eriksson LinkedIn:ssa. Suvin podcastissa mainitsema selvitys löytyy täältä. Suomen Ekonomien jäsenyyden eduista esihenkilöille voit lukea täällä. Suomen Ekonomit on kauppatieteilijöiden palvelu- ja etujärjestö, paremman työelämän tekijä ja kestävän talouden puolesta puhuja. Kestävä kasvu lähtee osaavista ja hyvinvoivista ihmisistä. Siksi edistämme muun muassa oikeudenmukaista palkkausta, hyvää johtamiskulttuuria, osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja työelämän tasa-arvoa. Lisää tavoitteistamme voit lukea verkkosivuiltamme. ----- Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet. Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa Instragramissa @Psykopodiaa Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi