Lapin Kansan podcastit

Mitä kaikkea rakkaus on? Se on ainakin tunteiden vuoristorataa, ystävyyttä, turvallisuutta ja vaaleanpunaisia hetkiä. Vasan tuoreessa podcast-jaksossa Mari Molkoselkä, Henriikka Korko, Julia Laiho ja Aurora Kuusisto keskustelevat rakkauden sävyistä ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat parisuhdeihanteisiin. Nykyajan nettideittailu on kuin verkkokaupassa paidan etsintää, mutta paitoja onkin tarjolla satoja ja jokainen on erilainen. Maailma vaikuttaa olevan täynnä mahdollisuuksia. Rakkaudelle asetetut odotukset luovat kuitenkin mielikuvaa siitä, että rakkaus olisi pelkkää huumaa ja täydellisyyttä, mutta todellisuus voi olla toinen. Podcastissa keskustellaan myös siitä, kuinka tärkeää parisuhteissa on tottua tylsyyteen toisen kanssa.

Tove, Slummien miljonääri, Harry Potterit, Henkien kätkemä, Taru sormusten herrasta -trilogia, Reindeerspotting, Muumipeikko ja pyrstötähti, Eatnameamet ja muut elämää mullistavat elokuvat. Hyvä elokuva vie mukanaan, liikuttaa, lisää tietoa tai on vain hauska. Mari Molkoselkä, Kerttu Pakkasvirta, Eemeli Ulmanen ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa elokuvista, jotka ovat jääneet mieleen ja jopa muuttaneet omaa elämää. Mitkä elokuvat ovat nuorten sukupolvikokemuksia vai onko sellaisia edes olemassa?

Olo on syyllinen, vihainen ja likainen. Miksi juuri minulle tehtiin noin, onko minussa jotain vikaa? Venla Kiiskinen, Henriikka Korko, Julia Laiho ja Mari Molkoselkä keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa omista seksuaalisen häirinnän kokemuksistaan ja tunteista, joita häirintä synnyttää. Seksuaalista häirintää voi kohdata jo ennen murrosikää, mutta viimeistään täysi-ikäisenä se tulee monille tutuksi yöelämässä. Tyrmäystippoja, huutelua, luvatonta koskettelua ja oman itsemääräämisoikeuden loukkauksia tulee niin naurettavan usein vastaan, että siitä voisi jo rakentaa oman juomapelin tai bingon. Kokemukset saavat varuilleen, koska monet kokevat aitoa pelkoa vielä pahemmasta. Miksei tämä voi jo loppu?

Jos vaikka katsoisin vielä yhden videon... TikTok on niin koukuttava, että sitä huomaa selaavansa lähes koko päivän ajan. For you page päivittyy etätunnilla, tiskatessa, nukkumaan laittaessa tai jopa töissä. Vasan uudessa podcast-jaksossa Venla Kiiskinen, Erica Niemelä, Aurora Kuusisto ja Mari Molkoselkä keskustelevat TikTokista ja sen puolista. Loputon videovirta vie katselijansa mukanaan, koska sisältö tuntuu juuri siltä, mitä itse onkin aina tahtonut nähdä. TikTokin lisäksi podcastissa keskustellaan Facebookin vallasta, ja maanantaista jona somejätin sovellukset kaatuivat. Kuinka kauhealta se tuntuikaan?

Sosiaalisen median ulkonäkökeskeisyys luo nuorille paineita, joista on vaikeaa päästä irti. Ulkonäköpaineiden kokeminen on kierre, stressitilan kaltainen olotila, joka pahimmillaan aiheuttaa erilaisia lieveilmiöitä. Aurora Kuusisto, Venla Kiiskinen, Mari Molkoselkä ja Eveliina Lahtinen keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa ihmisten kokemista ulkonäköpaineista, kauneusihanteista ja niiden keinotekoisuudesta. Miksi ylipäätään asiat erotellaan feminiinisiksi tai maskuliinisiksi, kun ihmisten sukupuolta ei voida määritellä vain kahdella tavalla? Jos vain jokainen saisi olla oma itsensä rauhassa, elämä olisi kaikille helpompaa.

Ilman alkoholia ei voi olla hauskaa ja ilman sitä ei voi tutustua uusiin ihmisiin! Niinpä niin. Suomalaisessa juomakulttuurissa korostuu aivan liikaa alkoholin merkitys sosiaalisten suhteiden synnyttäjänä ja ylläpitäjänä. Heikko päihdekasvatus lähinnä vieraannuttaa ja pelottelu kummastuttaa. Epätietoon jättäminen voi vain lisätä riskikäyttäytymistä. Henriikka Korko, Erica Niemelä, Mari Molkoselkä ja Eemeli Ulmanen keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa koulujen ja kodin päihdekasvatuksesta. Miksei päihteistä pystytä puhumaan konkreettisesti? Podcastissa puhutaan myös darravapaasta elämästä, koska hauskaa voi pitää selvänäkin. Miltäpä kuulostaisi alkoholittomat häät tai opiskelijabileet?

Enää ei jaksa puhua kuntavaaleista, mutta ei hätää, vaalit ovat aivan kohta ohi. Mari Molkoselkä, Venla Kiiskinen ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa kuntavaaleista ja siitä, miksi nuoria vaalit eivät kiinnosta. Ehdokkaiden on vaikeaa tavoitta nuoria eikä kaikkia ehdokkaita löydä edes vaalikoneista. Vaalilipukkeet, lehtimainokset ja tienvarsikyltit luovat mielikuvia, mutta tavoittavatko ne todella äänestäjän? Kunnanvaltuuston päätökset eivät saavuta nuoria, koska pelkkä tiedote kaupungin sivuilla ei enää vuonna 2021 riitä. On mentävä sinne, missä nuoret ovat. Jaksossa kuullaan myös neljän lappilaisen nuoren kuntavaaliehdokkaan perustelut sille, miksi nuorten on tärkeää äänestää.

Terapia on monelle ihmiselle normaali osa elämää ja tärkeä tuki. Psykoterapiaan pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja terapia voi päättyä ennen aikoja. Mari Molkoselkä, Aurora Kuusisto ja Henriikka Korko keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa terapiasta ja mielenterveydestä. Miten terapiaan pääsy voikaan olla niin vaikeaa? Mielenterveyden tukeminen on yksi yhteiskunnan peruspilareista. Se, että ulospäin vaikuttaa siltä, että elämässä asiat sujuvat hyvin, ei tarkoita sitä ettei selviäisi ilman tukea. Podcastissa keskustellaan myös pärjäämisestä. Monesti ihminen yrittää jaksaa viimeiseen asti, kunnes tajuaa, että tarvitsee apua.

Vanhemmat tuovat lapsuuteen turvaa. Heidän käytöksellään ja kasvatuksellaan on suuri vaikutus siihen, miten lapsuuden kokee. Mari Molkoselkä, Henriikka Korko, Aurora Kuusisto ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa asioista, jotka tekevät lapsuudesta turvallisen. Se miten rahasta puhutaan, näkyy lapsen asenteessa rahaan myöhemmin elämässä. Raha voi tuoda lapsuuteen turvaa, mutta vakaa taloudellinen tilanne ei korvaa vanhempien luomaa suhdetta lapseen. Läsnäolo ja hyvä keskusteluyhteys ovat korvaamattomia asioita. Podcastissa keskustellaan myös sosiaalisen median vaikutuksista lapsiin. Nykylapset suorastaan syntyy tabletit kädessä ja sosiaaliseen mediaan mennään hyvin varhain. Minne katosivat ruutuaika ja ikärajat? Pitäisikö ennemmin keskustella siitä, mitä sisältöä laitteella kuluttaa?

Marita Guevaran suomalaisuutta on kyseenalaistettu koko hänen elämänsä ajan. Lapsena häntä kutsuttiin n-sanalla, tuntemattomat aloittavat keskustelut englanniksi ja hänen juuristaan kysellään koko ajan. – Minun pitää selittää omaa olemassa oloa, koska jotenkin minun naama ei nyt sovi suomalaisuuden estetiikkaan. Guevara, Mari Molkoselkä ja Kerttu Pakkasvirta keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa rasismista, mikroaggressioista ja valtaväestön vastuusta. Mikroaggression taustalla ei aina ole pahaa tarkoitusta. Mutta se, ettei tarkoita pahaa käytöksellään, ei poista sitä faktaa, etteikö teko olisi ollut rasistinen. Jokainen voi lopulta vaikuttaa omaan käytökseensä, kun kohtaa uusia ihmisiä. – Jos tapaat uuden ruskean ihmisen, kysy samat kysymykset, mitä kysyisit valkoiselta ihmiseltä, Guevara summaa. Ei ole maailmanloppu, jos puhuu väärin tai tekee virheen, kunhan siitä oppii ja kasvaa sekä pyytää anteeksi.

Vapaapalokunta on monipuolinen harrastus, jossa oppii hyödyllisiä taitoja. Erica Niemelä harrasti nuorempana VPK:ta. Hän sai sen kautta monia ystäviä ympäri Suomea, vietti ikimuistoisia hetkiä kesäleireillä ja oppi monta asiaa turvallisuudesta. – VPK lisää turvallisuudentunnetta, kun kokee, että osaa tehdä jotain vaaratilanteessa. Niemelä, Mari Molkoselkä ja Lotta Laitila keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa vapaapalokunnasta ja paloturvallisuudesta. Millainen harrastus VPK on? Missä kaikkialla Lapissa voi harrastaa VPK:ta? Kuinka monta hälytystä Lapin pelastuslaitokselle tulee vuodessa?

Pääsiäisenä 2021 sattui kolme vakavaa kelkkaonnettomuutta, joissa kuoli kaksi ihmistä. Onnettomuudet olivat järkyttäviä – niissä menehtyi nuoria henkilöitä. Otsikot ovat kertoneet muistakin kelkkaonnettomuuksista läpi talven. On ollut reitiltä suistumisia, nokkakolaria ja jäihin putoamisia. Onko kelkkailu holtittoman vaarallista? Tilastojen valossa kehitys on näyttänyt paremmalta kuin uutisotsikoissa, sanoo Liikenneturvan moottorikelkoista ja mönkijöistä vastaava yhteyspäällikkö Petri Niska. Kun liikennevakuutuksista on korvattu pahimpina vuosina yli 1000 onnettomuutta, ovat korvausmäärät olleet viime vuosina noin 600 onnettomuuden tietämillä. Suurin osa onnettomuuksista on suhteellisen lieviä. Vuosina 2014–2018 sattui yhteensä 41 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi 45 henkilöä. Vuonna 2020 onnettomuuksissa kuoli kolme kelkkailijaa. Tänä keväänä kuolemantapauksia on ollut kaksi, molemmat pääsiäisenä. Mitä muuta tilastot kertovat onnettomuuksista? Korostuuko niissä esimerkiksi nuorten osuus? Millaisia kelkkaonnettomuudet yleensä ovat ja miten ajamiseen liittyviä riskejä voi minimoida? Peltipailakka-podcastin jatkojaksossa avataan moottorikelkkailun turvallisuutta ja turvattomuutta. Toimittajana on Tapio Nykänen.

Useille moottorikelkka on hupilaite, jolla ajetaan satunnaisesti laavulle makkaranpaistoon, tai käyttöesine, joka kuljettaa pilkille tai työmaalle. Sitten on ihmistyyppi, jolla kelkkailu on elämäntapa. He ajavat, korjaavat ja tuunaavat kelkkoja sekä puhuvat kelkoista ja ajamisesta aina kun samanhenkinen juttukaveri on saapuvilla. Tällainen kelkkaihminen on kantasaarenkyläläinen Ville Ylianttila. Hän on menestynyt snowcross-kisakuski, joka saalisti urallaan mitaleja EM-tasoa myöten. Varsinaisen kilpauran päättymisen jälkeen Ylianttila on harrastanut muun muassa syvän lumen kelkkailua ja toiminut MK-lehden testikuljettajana. Viime vuosina hän on myös kilpaillut hieman kevyemmällä otteella vintagecrossissa sekä sprintissä ja endurossa. Kaiken lisäksi Ylianttila on erinomainen pajottaja – hän siis huoltaa ja korjaa kelkkansa pitkälle itse. Peltipailakka-podcastin kuudennessa jaksossa Tapio Nykänen vierailee elämäntapakelkkailijan autotallissa. Meneillään on kisakelkan huolto ja muuntaminen pitkälle safarille sopivaksi reittiraaseriksi.

Moottorikelkkailu mielletään helposti miesten maailmaksi. Jos naisia on mukana, heidän ajatellaan istuvan lähinnä kyydissä ja ihailevan maisemia. Todellisuus on kuitenkin toista jo tälläkin saralla. Naiset harrastavat kelkkailua koko ajan enemmän, ja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta löytyy nopealla haulla useampia naisten harrastusporukoita sekä kaikille naisharrastajille tarkoitettu Kelkkamimmit-ryhmä. Naiset kilpailevat, retkeilevät ja ajavat syvän lumen kelkoilla siinä kuin äijät. Rovaniemeläiset Tuire Salmela ja Tanja Koivumaa harrastavat erityisesti freeride-kelkkailua, mutta viihtyvät myös reiteillä. Monet reissuista ovat niin sanottuja tyttöjen reissuja – mukana ei ole miehiä, vaikka näillä haluja olisikin. Peltipailakka -podcastin seitsemännessä jaksossa puhutaan naisten kelkkaharrastuksesta. Mikä kelkoissa ja ajamisessa viehättää, ja miksi juuri puuterilumi vetää puoleensa?

Moottorikelkkasafareita eivät ajele vain turistit vaan myös paikalliset. Safarihan on retki, ja sellaisen voi lähimatkailun hengessä tehdä myös kotikulmille. Peltipailakka-sarjan toimittaja Tapio Nykänen otti kelkan ja lähti sarjan päätteeksi retkeilemään Etelä-Lapin sydänmaille. Kahden päivän rengasmatkan reitti kulki alkuun väliä Rovaniemi-Palojärvi-Ylläsjärvi-Köngäs ja toisena päivänä väliä Köngäs-Kittilä-Kierinki-Käyrämö-Rovaniemi. Tarkoituksena oli etsiä vaihtelevia reittejä ja maisemia, ihailla vanhoja peräpohjalaiskyliä ja nauttia yhdessäolosta itsensä kanssa. Matkalla Nykänen tapasi tunnettuja lappilaisia kulttuuripersoonia. Nauhurille saakka tallentuivat Palojärven lomakeskuksen isäntä Janne Raappana, Kolarin kyläaktivisti Johanna Koivumaa sekä Kieringin lomakylän yrittäjät Teija Raaterova ja Ari Mikkola. Jokaisen talon pihalla oli, kuinkas muuten, kelkka tai kaksi. Ja tuli reissussa vastaan tietysti myös se kulttuuriesine, mistä koko Peltipailakka-podcast sai alkunsa – Rovaniemellä suunniteltu ja valmistettu ihka-aito Lynx 250 GL.

Rovaniemeläinen Juhani Vanhatapio oli Libanonissa rauhanturvaajana vuonna 2018. Hän yritti aina olla ystävällinen ja kohtelias paikallisia kohtaan. Mutta mitä muita henkisiä valmiuksia rauhanturvaajilla tulee olla, että jaksaa ja kestää kriisinhallintaoperaatiossa? Kaikki paikalliset eivät rauhanturvaajista välitä, mutta monet ymmärtävät heidän merkityksensä. Onko silti oikein turvata rauhaa asein? Vanhatapio, Mari Molkoselkä, Aurora Kuusisto ja Julia Laiho keskustelevat rauhanturvaamisesta ja maanpuolustuksesta. Miten nuoret voivat osallistua maanpuolustukseen Suomessa armeijan lisäksi?

Ensimmäisen tehdasvalmisteisen moottorikelkan hankki Suomeen tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961. Jo seuraavana talvena Kaldoaivin paliskunnan poromiehet Heikki Länsman, Hilmar Holmberg ja Niiles Länsman kumppaneineen hankkivat moottorikelkat ja kokeilivat niiden hyödyntämistä poronhoidossa. Kelkka osoittautui oivaksi kapineeksi porojen paimentamisessa, ja muutaman vuoden sisällä kelkkoja hankittiin ympäri poronhoitoaluetta. 60-luvun puolivälissä kelkkoja oli käytössä jo neljättäsataa. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin kelkka on poronhoitajille ehkä keskeisin työväline. Varsinkin pohjoisessa, jossa poroja paimennetaan läpi talven tunturissa, istutaan kelkan päällä vähintään riittävästi. Poronhoitaja ajaa talven aikana kaikilla kelkoillaan usein 15 000 km, jotkut enemmän ja toiset vähemmän. Työkalut käyvät siis tutuksi, eikä ole yhdentekevää, millaisia niiden ominaisuudet ovat. Peltipailakka-podcastin viidennessä jaksossa tutustutaan kelkan käyttöön poronhoidossa. Tapio Nykäsen haastateltavana on poronhoitaja Nils-Johan Labba Käsivarren paliskunnasta.

Sähkö- ja hybridiautoja on esimerkiksi Suomen autokannasta vielä vain noin 1,6 prosenttia. Sähköistymisen ennustetaan kuitenkin olevan lähivuosina nopeaa, ja merkittävät autovalmistajat ovat ilmoittaneet luopuvansa kokonaan polttomoottorien valmistuksesta jo seuraavan kymmenen tai viidentoista vuoden sisällä. Myös moottorikelkkatehtaat ovat pyrkineet aiempaa pienempiin ajonaikaisiin päästöihin, mutta varsinaisia sähkökelkkoja ei juuri ole vielä nähty. Syitä on useita, ja monet niistä liittyvät tekniikkaan. Suurin pullonkaula on nykyisten akkujen pienehkö energiatiheys: kelkkaan mahtuvalla akustolla ei yksinkertaisesti pysty ajamaan kovin pitkää matkaa. Sähkökelkkojen kenties merkittävin edelläkävijä on ollut rovaniemeläinen Aurora Powertrains, jonka eSled-kelkka on ollut ammattimaisessa safarikäytössä jo muutaman vuoden. Tapio Nykänen testasi Peltipailakka-podcastissa sähkökelkkaa yhdessä Aurora Powertrainsin toimitusjohtaja Matti Autioniemen ja ohjelmapalveluyritys Safartican Matti Kurun kanssa. Mitä sähkökelkka on syönyt ja mihin sitä voi oikeasti käyttää?

"Fuksivuoden kuumin aktiviteetti, mitä olen tehnyt opiskelijakavereiden kanssa, on ollut ulkona käveleminen", Anni Koikkalainen kertoo Vasan uudessa podcast-jaksossa. Turhauttaa. Nuoruus ei mene kesäfestareilla, opiskelijatapahtumissa, tanssilattioilla ja keikoilla. Hyvä kun edes kavereita tapaa. Miltä tuntuu elää nuoruutta, kun ei koe nuoruuteen kuuluvia asioita? Koikkalainen, Mari Molkoselkä ja Aino Rouhiainen keskustelevat Vasan podcastissa siitä, kuinka korona riistää nuoruutta. Sen lisäksi podcastissa keskustellaan musiikista. Ei ole sama asia kuunnella musiikkia kotona soittimesta tai kuulokkeiden kautta kuin livenä festareilla ja keikoilla. Mikä on livemusiikin merkitys?

Peltipailakka osa 3: Kilpakelkkailu by Lapin Kansa. Verkkotoimitus